Main menu
Tuija Aalto
Juuri nyt
- Sokea taluttaa näkevää - lisätty todellisuus antaa suunnan
- Ajatuskulku kommunikaation mediallistumisesta
- Kaksi kuvitelmaa digitaalisesta ja verkottuneesta tulevaisuudesta
- Learning analytics - tavoitteellisuutta ja mittaamista oppimiseen
- Kumpi vai kampi eli oppitunti pelillistämisestä
- Valitse avoimuus ja oleta hyvää
- Indiemedia innostaa - mutta kuka myy?
Palaute ja kommentit
Jos haluat antaa palautetta yksityisesti, voit käyttää palautelomaketta.
Kommentteja
- Tuosta Posterousista ei ole sekunti sitten
- Kiinnostava aihe jälleen, 2 viikkoa 15 tuntia sitten
- Marketta erittäin hyviä 2 viikkoa 16 tuntia sitten
- Onpa erinomaisen tärkeä aihe. 2 viikkoa 1 päivä sitten
- Katri kuulostaa, että olet 2 viikkoa 2 päivää sitten
- Jukka, tuo kuulemasi "täällä 2 viikkoa 2 päivää sitten
- Alkaapa viritä 2 viikkoa 3 päivää sitten
- Iik! Iikein hieno tapa tutkia 2 viikkoa 3 päivää sitten
- Ajankohtainen postaus minulle 2 viikkoa 3 päivää sitten
- Iikein paljon kiitoksia 2 viikkoa 3 päivää sitten
You are here
Sedi väänsi kansalaisjournalistibloggarin eettiset ohjeet - tässä puolestaan bloggarin 10 käskyä
Sedi Sedergren on mallaillut bloggaavan kansalaisjournalistin ohjeet mukailemalla Journalistin ohjeita. Litania sisältää useita blogosfääriinkin hyvin natsaavia asioita - lainaukset kohdasta "Tietojen hankkiminen ja julkaiseminen":
"10. Julkaistavat tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu."
Niinpä. Kuinka monen tulee joskus vain roiskaistua verkkoon neljännen käden tieto "via joku lähde" vain siksi, että oma viiteryhmä näkee, että "minäkin huomasin"
"11. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti."
Hmm.. tuo rajoittaa blogosfäärissä kerronnan keinoja kovin... Pitääkö lukijan osviitaksi kehittää tyylilaji-indeksi akselille satiiria ~ parodiaa ~ narraa ~ eiku aikuisten oikeesti? Perustetaan komitea!
"12. Bloggarin tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti. Erityisen tärkeää se on kiistanalaisissa asioissa, koska tietolähteellä voi olla hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus."
Onko bloggaaja vapautettu lähdekritiikistä, jos hän laittaa blogiinsa kyltin "Näin luulin kuulleeni, mutta tsekkaa itse faktat"?
Media=blogi toivoi, että joku laatisi bloggaajan 10 käskyä. Tässäpä yksi yritys:
1. Identifioi itsesi - vaikket syystä tai toisesta voisi kertoa nimeäsi, haluamme ainakin tietää jotain siitä, mistä tiedät sen, mitä väität tietäväsi ja kenen lauluja laulat eli miksi bloggaat
2. Ole kiinnostava - ennenkuin julkaiset, mieti vähän, mitä väliä asialla on ylipäätään kenellekään.
3. Nimeä lähteesi - kuka sanoo, kenen mukaan. Vältä n:nnen käden lähteitä - seuraa viittauksia alkuperäislähteisiin, jos mahdollista
4. Kunnioita toisten ihmisten yksityisyyden suojaa ja noudata sitä suojaamaan laadittuja lakeja
5. Noudata hyvää makua jos voit - howardsternit ovat harvassa.
6. Ole johdonmukainen - pidä valitsemasi linja äläkä seilaa tyylijajista toiseen
7. Seuraa bloggaamiasi aiheita - älä tyydy kertaraapaisuihin. Jos jokin asia on prosessi, pyri seuraamaan sen kehittymistä.
8. Ole tavoitettavissa - vastaa meileihisi
9. Ole haastettavissa - salli kommentit - kiitä erimielisiä erikseen siitä, että he ovat nähdeet sen vaivan, että ovat kirjoittaneet sinulle
10. Ole maltillinen - älä lyöttäydy huutokuoroon, älälyö lyötyä
Kommentit
Näissä bloggaajan
Näissä bloggaajan eettisissä listoissa on se ongelma, että ne usein näyttävät liikaa samoilta kuin esimerkiksi journalistin ohjeet, joita itse sivusin blogiviestissäni Söderman ja journalistit. Lakien ja hyvän maun pitäisi tietysti koskea kaikkia, mutta miksi sälyttää kelle hyvänsä kansalaiselle muuten samoja velvoitteita kuin journalistille, jos hän ei sellaiseksi pyri? Entäpä jos blogi pyrkii olemaan taideteos, tajunnanvirran säilövä ideavarasto tai yksinkertaisesti vain "musta tuntuu" -päiväkirja? Jos sen sijaan blogi haluaa haastaa median, sitä pitäisi mielestäni koskea samat säännöt kuin journalistisia areenojakin.
Olen ammatiltani journalisti, mutta koska blogi on harrastukseni, en katso velvollisuudekseni esimerkiksi seurata jokaista asiaa loppuun asti. Oman bloggaamisen ideani on juuri heittää ilmaan ajatuksia, joista osa jää sinne, osa kiistetään ja osa jää elämään. Tosin siihen journalistin ammattini ammattini vaikuttaa vahvasti, että "uutismaisissa" jutuissani nimeän lähteet silloin, kun se on mahdollista.¨
Kiinnostavuus ja johdonmukaisuus ovat tietysti lukijaystävällisiä odotuksia, mutta jälleen vähän ristiriidassa sen kanssa, että joku nyt vain haluaa sanoa jotain eli toteuttaa sanan- ja ilmaisunvapauttaan. On ihan sallittua pitää huonoja taidenäyttelyitä - etenkin ilman sisäänpääsymaksua - mikä minusta on täysin rinnasteista tällaiseen blogissa näkymiseen. Ja mikä sitten on kiinnostavaa? Monet lukemani blogit eivät herätä minussa minussa mitään innostusta, mutta riittävän moni muu on eri mieltä.
'Onko bloggaaja vapautettu
'Onko bloggaaja vapautettu lähdekritiikistä, jos hän laittaa blogiinsa kyltin "Näin luulin kuulleeni, mutta tsekkaa itse faktat"?'
Eikö tuo ole lähtökohta internetissä? Miksi pitäisi olettaa , että internetissä olisi mikään totta? Itse ainakin lähtökohtaisesti pidän varausta netin totuuden suhteen ja pikkuhiljaa tietyt saitit/blogit/ihmiset saavat sitä uskottavuutta mikäli sitä ansaitsevat, mutta ei se automaattisesti tule.
Mutta toisaalta, mikään ei estä poltamasta saamaansa famea kerralla jos kokee sen tarpeelliseksi. Esimerkkinä tuosta tulee vaikka mieleen Jacek Rutkowski, jolla oli famea näkemystä ja hyviä arvauksia esittävänä mobiilibloggerina (tai sitten uutispalvelunpitäjänä) , mutta eräänä päivänä päätti flipata ja aloitti yhden miehen sotansa nokiaa ja suomea vastaan (googlella Finland is lame, jos nimi ei sano mitään ). Vastaava ihmisryhmä on slashdotin karmahuoraajat jotka kärsivällisesti keräävät karmaa hyvillä kommenteilla ja polttavat sitten sen saadakseen jonkun epäkorrektimman kommentin näkyviin ilman, että pienemmällä karmalla olevat saavat sitä niin nopeasti piiloon...
InaR,
InaR,
sanot haluavasi bloggaajana vapautuksen journalistisen luotettavuuden raskaasta taakasta - se on minusta oikeutettu halu. Itse kukin haluaa heittää läppää baarissa vapautuneemmin kuin miten puhuisi radiohaastattelussa. Ongelma syntyy siinä kohdassa, kun sanot, "että "uutismaisissa" jutuissasi nimeät lähteet silloin, kun se on mahdollista". Erottaako blogisi lukija "uutismaiset" jutut kevyemmästä hetulasta? Tarkoitan johdonmukaisuudella juuri sitä, että minulla lukijana olisi sama odotusarvo aina kun luen saman brändin tuotetta. Netissä pitää muutenkin olla aina varuillaan, kuten Zache toteaa, mutta jos seuraan jotakuta kirjoittajaa vakkaristi, haluaisin voida luottaa saavani jotakin ennalta odotettavaa laatua.
Zache, tietenkään netissä ei pidä koskaan luottaa mihinkään, [paitsi tietenkin YLEen ja ehkä muutamaan muuhun toimijaan jotka ovat luotettavuutensa ansainneet] - Kiitos kun nostit esille tuon luottamuspääoman teeman. Sehän tässä on se olennainen motivaattori itse kullakin, joka aikoo pysyä näissä ympyröissä seuraavat muutaman kymmentä vuotta.
Luottamusta herättävällä ja vastuullisella toiminnalla hankittua luottamuspääomaahan nämä eBayt käyttävät, jos aivan peruskamaa ajatellaan: hyvän kaupakumppanin maine on arvokasta valuuttaa, kaupan teon takuu.
InaR, vielä rajaus, puhun nyt koko ajan sellaisesta bloggaamisesta, jolla on tarkoitus kommunikoida ajatuksia yhdelle tai useammalle ihmiselle, en puhtaasta itsekseen kirjoittelusta, joka varmasti on bloggaamisen muoto sekin. Erakkobloggari älkööt päätään vaivatko eettisillä ohjeilla tai muilla pelisäännöillä tai konventioilla.
Tuija kysyi: Erottaako
Tuija kysyi: Erottaako blogisi lukija "uutismaiset" jutut kevyemmästä hetulasta? Sepä se, en tiedä, mutta luottaisin kuitenkin sellaisten ihmisten medialukutaitoon, jotka haluavat jostain syystä lukea minun kaltaiseni ihmisen (aika tylsää) blogia. Osaavathan he lukea lehdistäkin eri lailla kolumneja, uutisia ja vaikkapa elokuva-arvioita.
Ja jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin enhän minä journalistina syö leipääni julkaisemalla suuria uutisia blogissani. Paitsi että jonain päivänä tulee varmasti eteen tilanne, jolloin en saa julkaisijaa muualta. Silloin varmasti kerron blogissani, että tämä on special exclusive ja ties mitä, ja painotan lähdekritiikkiä - teen siis uutisoinnista läpinäkyvää.
Kommentoi