Tuhat sanaa

Media avaa maailmoja: merkityksellisiä näkymiä ihmisten elämään. Tässä tulevaisuusvisiossa ihminen voi verkosta saatavien kuva- ja datavirtojen avulla olla läsnä useassa tilanteessa ja kontekstissa yhtä aikaa.

Millainen olisi tulevaisus, jossa kuvavirran merkitystä määrittelisi metadata: kaupunkikameroiden kuvista tehtäisi kasvojentunnistus- ja hahmontunnistustekniikalla paikallisjuoru-uutisia siitä, kuka oli ja mitä teki kulloinkin kenenkin kenen kanssa.

Esitän näitä ajatuksia tänään Otavan opiston Pajassa. Onko tämä sinusta mahdollinen skenaario? Mitä siitä seuraisi?

Aalto median tulevaisuus Otavan opisto 19.3

View more presentations from Tuija Aalto.

Millaista on tarinankerronta digiajassa? Asiantuntijaseminaari valottaa aihetta useasta näkökulmasta tiistaina 16.3. YLE Areenassa.

 

Ohjelma

12.00 Tervetuloa

12.05 Avaussanat, Ulla-Maija Peltonen, SKS (15 min)

12.20 Näköalapaikka elämään – Elämänkaarikirjoitus, Pepi Reinikainen 30 min

12.50 Elävä arkisto - tarinat digiajassa, Seija Aunila, YLE 30 min

13.20 Muisteleminen elokuvakäsikirjoittamisen opetuksellisena välineenä, Arto Koskinen, Tamk 30 min

13.50 - Kahvitauko ~ 30 min

14.15 Aika ja armo, Antti Kylliäinen, SyFron Oy 30 min

14.45 Tarinoista uutta liiketoimintaa, Ilkka Tiainen, Oppifi Oy 20 min

15.05 Tarinankerronnan kansallisia kehityshankkeita -tietoisku n. 7 min / esittelijä

15.20 Paneeli: visiointia tarinankerronnan tulevaisuudesta ja digitaalisen kulttuurin mahdollisuuksista

16.00 Seminaarin päätös

Seminaarista tehdään yhdessä muistiinpanot Qaikussa. Ks. ohje.

Kun kirjoittaa muistiinpanoja yhdessä muiden kanssa, saa enemmän irti seminaarikokemuksesta, olipa paikan päällä tai nettilähetyksen ääressä.

Tässä tiivis ohje liveraportointiin ja kimppamuistiinpanojen tekemiseen Qaikussa.  

Ennakkovalmistelut

 
Tee itsellesi tunnus Qaiku-palveluun. Kerää tuntemiasi tai tietämiäsi ihmisiä verkostoosi klikkaamalla "Lisää kontaktiksi" / "Add contact" käyttäjän profiilisivulla: esim.  http://www.qaiku.com/home/Tuija/
 
Qaiku on kotimainen mutta kansainvälinen mikroblogialusta. Qaikussa on jatkettu Jaikussa alkanutta kimppamuistiinpanojen tekemisen perinnettä. Siksi seuraava tehtäväsi onkin liittyä #seminaarikannu -kanavalle. Klikkaa "Liity kanavalle"
 
Seminaarikannu on avoin kanava erilaisista seminaareista, tiedotustilaisuuksista ja muista vastaavista tilaisuuksista raportoimiseen kollektiivisesti. Seminaarikannua voi hyödyntää avoimina muistiinpanoina, keskustelukanavana, tilaisuuksien etäseurannassa sekä verkostoitumisessa.
 
Qaikuun tutustumisen yhteydessä kannattaa aloittaa myös oman verkoston rakentaminen keräämällä useampia kymmeniä seurattavia kontakteja. Qaikussa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä sattumalta. Kannattaa myös tutkia jo tuntemiensa käyttäjien kontakteja ja napsia sieltä seurattavikseen uusia tuttavuuksia. Qaikussa verkostoituminen ei edellytä molemminpuolista hyväksymistä, vaan kiinnostavia tyyppejä voi ryhtyä seuraamaan pyytämättä lupaa.
 
Tutustu Ruudun takaa -luentosarjan tiimoilta tehtyihin aikaisempiin liverapoiluihin

Pukusuunnittelija Leila Jäntti
• Tallenne Areenassa
• Kimppamuistiinpanot Qaikussa
 
Lavastussuunnittelija Kimmo Turunen
• Muistiinpanot
• Areenatallenne
 
 

Kun seminaari alkaa

Kuuntele ja katsele esitystä Areenasta. Areenan etusivulle tulee suoran lähetyksen linkki ohjelman käynnistyessä.

Kirjoita avainkohtia kuulemastasi ylös seminaarikannu-kanavalle avattuun keskustelusäikeeseen. Huom. tärkeää: liverapon idea on, että kunkin esityksen muistiinpanot kirjoitetaan kommentteina avaukseen, jotta ketju pysyy kasassa.
 

Voit muokata ja täydentää jo julkaisemaasi kommenttia jälkeenpäin (Työkalut-Muokkaa).
 

Muista virkistää (refresh) selainta nähdäksesi, mitä kaverit kirjoittavat.
 

Kun haluat kommentoida, mitä kaveri on juuri kirjoittanut, aloita viestisi @-merkillä ja kaverisi tunnarilla. Minua voit siis puhutella Qaikussa kirjoittamalla viestikenttään @tuija ja sitten, mitä aioit sanoa. Näin minä näen viestisi omassa Tutkassani, josta olen tottunut katsomaan, onko jollakin ollut juuri minulle asiaa.
Samalla kun teet muistiinpanoja, voit miettiä, mitä muuta aiheesta tulee mieleen, ja kirjoittaa myös aiheen vierestä - lisätä linkkejä muualle webiin jne.
 

 
Jälkipuheet

Jälkeenpäin kannattaa lukea koko muistiinpanoketju ajatuksella ja pohtia, millaista sen kirjoittaminen oli. Mikä häiritsi keskittymistä? Mikä oli kiinnostavinta? Tuliko mitään lisäarvoa muistiinpanojen yhteiskirjoittamisesta? Keksitkö mitään työhön liittyvää tilannetta, jossa tällaista metodia voisi käyttää?

Tulitko ilahduttaneeksi muistiinpanoillasi jotakuta muuta, joka ei itse päässyt kuulolle? Joku muu saattaa seuraavalla kerralla tehdä vastaavan palveluksen sinulle.

Kuulisin mielelläni ajatuksianne ja kokemuksianne liveraportoimisesta!
 

 

Wikipedia tai vastaava vapaasti muokattava verkkosivu voi olla taustatutkimuksen hyvä lähtökohta, mutta sitä ei saa käyttää lähteenä eikä siihen pidä linkittää uutisesta lisätietoaineistona. Wikipediaan sopii linkittää vain silloin, kun uutisen aiheena on itse Wikipedian artikkeli. Näin ohjeistaa uutistoimisto Reuters journalistejaan tuoreessa sosiaalisen median ohjeistuksessaan. 

Täällä kotimaassa viestintätoimisto Deski on selvittänyt, että Wikipedia on toimittajilla ahkerassa käytössä.

Mediatalon halu varjella mainettaan ja luottamustaan voi johtaa hyvinkin yksityiskohtaisiin toimintaohjeisiin, ja sellaisten olemassaolo voi antaa työhön turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Reutersin ohjeessa on paljon hyviä kohtia. On kuitenkin rajansa sillä, mitä voi ohjeistaa ja mikä pitää itse ymmärtää ja soveltaa.

Miten sosiaaliseen mediaan tottumattomat sitten voisivat alkaa kehittää medialukutaitoaan? Esimerkiksi YLEn yhteistyökumppaneineen kehittämä sosiaalisen median SOMAkoulutus voi olla vastaus.

Mediatalojen suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan ks. myös. BBC tells news staff to embrace social media.

 

Monia sosiaalisen median koulutuksia leimaa ulkokohtainen teoreettisuus tai kampanjaluonteinen markkinointiajattelu. Koulutusta, joka antaisi käytännön rutiineja sosiaalisen median työkalujen käytöstä, ja sen myötä kokemuksellista tietoa siitä, miten työlästä minkäkinlainen verkkotoiminta on, johtamisen ja resursoinnin tueksi, ei juuri ole ollut.

Niinpä suunnittelimme sellaisen.

YLEn ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttama SOMAkoulutus antaa osallistujille käytännön tietoja, taitoja ja verkostoja, joiden avulla he voivat ryhtyä kehittämään omaa työtään heti jo kurssin aikana. Kurssin jälkeen koulutuksen käyneet voivat toimia työyhteisössään sosiaalisen median asiantuntijana ja tuoda kehitysprojekteihin sosiaalisen median tuottamisen; tavoitteenasettelun, resursoinnin ja tuloksellisuuden mittaamisen osaamista.

Parinkymmenen kurssilaisen ryhmä tarjoaa verkoston, jonka kanssa harjoitella sosiaalisen median toimintamalleja ja yhteistyön mekanismeja.

Koulutus koostuu kolmesta lähipäivästä ja niiden välillä tapahtuvasta itsenäisestä ja ohjatusta opiskelusta verkossa.

 

Lähipäivien sisältö & lähestymistavat

• Lähipäivä 1: Käytännön kokeilua eri palveluissa
• Lähipäivä 2: Yhteiskeskustelua kokemuksista. Sosiaalisen median tematiikan ja problematiikan syventämistä tapausesimerkeillä, käytännön kokemuksilla ja teorialla.
• Lähipäivä 3: Kurssilaisten kokeilujen esittelyt, yhteiskeskustelua kokeiluista ja kokemuksista.

Syksyn SOMAkoulutusten alustavat aikataulut

SOMA 3 10.9. , 8.10. ja 5.11.
lähipäivä 1 viikolla 36
lähipäivä 2 viikolla 40
lähipäivä 3 viikolla 44

SOMA 4 1.10. 29.10. ja 26.11.
lähipäivä 1 viikolla 39
lähipäivä 2 viikolla 43
lähipäivä 3 viikolla 47

 

Ilmoittautumiset ja tiedustelut:

Kaikki kiinnostuneet ei-yleläiset: jussi.linkola (at) metropolia.fi

Yleläiset: YLE Vision HR-päällikkö Sari Veikkolainen sari.veikkolainen (at) yle.fi

 

Aiheesta aiemmin:

• Sosiaalisen median koulutusohjelma SOMA käynnistynyt
• Journalistiliiton koulutusasiamies SOMA-koulutusohjelmasta: "Tällaisiin ei usein törmää"
• Sosiaalisen median koulutusohjelma SOMA täsmentyy