Aktiivinen vs. passiivinen avoimuus

Su, 2012-01-29 01:44 — Tuija

Tags:

Aktiivinen avoimuus vaatii uudenlaista osaamista ja resursseja. Missä suhteessa nettiajan avoimuus tuo uusia mahdollisuuksia, tässä joitakin ajattelun lähtökohtia. Millaisia näkökulmia omia kokemuksiasi peilaten lisäisit listaan? (taulukkoa päivitetty 31.1. heijastamaan työversioon tehtyjä muutoksia)

	Passiivinen	Aktiivinen
Tapa olla tavoitettavissa ja läsnä	Palautelomake/yhteystiedot verkkosivulla Organisaatiopainotteiden esiintyminen joukkoviestimissä Läsnäolo asiantuntijajulkisuudessa, kuten seminaarit, työryhmät ja komiteat	Läsnäolo internetissä, ml. sosiaalinen media, sekä ‘kansalaistapahtumissa’ Ruohonjuuritason omaehtoisten aktiviteettien tukeminen (vrt. esm Mahdollista.fi) Jatkuva vuorovaikutus ei-formaalien verkostojen kanssa
Valmistelu	Keskeneräisistä asioista puhutaan vain jos joku kysyy ja kerrotaan vain mitä on lain mukaan pakko kertoa. Vain valmis asiakirja tai vastaava näytetään (pyydettäessä), ei luonnoksia.	Asioista kerrotaan joka vaiheessa, heti kun valmisteluun on ryhdytty. Aloitteita valmisteltavista aiheista haetaan aktiivisesti sidosryhmiltä
Tiedonvälitys	Keskitetty viestintä ja vain pakolliset kuulutukset tai vastaavat	Tiedotetaan välivaiheista, näytetään luonnoksia. Projektiblogi tai vastaava. Kaikkia rohkaistaan kertomaan työstään ja tekemisestään omin sanoin. Kuvataan prosessi etukäteen ja kerrotaan, milloin kysytään sidosryhmiltä. Raportit netissä, tiedotus raporttien ilmestymisestä uutiskirjeessä. Kuunnellaan yleisöä, vastataan kysymyksiin, tiedonvälitys vuorovaikutteista.
Vaikuttaminen	Oma-aloitteiset sidosryhmät kuullaan	Asiakkaita ja muita sidosryhmiä lähestytään heille sopivin tavoin ja osallistetaan.
Verkostojen luominen	Tiedonkulku on pääosin organisaation/hankkeen ja sen sidosryhmien keskinäistä eikä helposti näy muille	Organisaatio/hanke luo verkostoja, joissa eri intressiryhmät kohtaavat toisensa fyysisesti ja verkossa.
Resursointi / miehitys	Avoimuuteen ei panosteta voimavaroja.	Aktiivinen avoimuus on tarkoituksenmukaisesti resursoitu. Mukana fasilitointitaitoisia henkilöitä, joiden päätehtävään kuuluu aktiivinen osallistaminen.

Dokumentti on lisensoitu CC-BY-lisenssillä. Sitä voi käyttää kaikkiin tarkoituksiin ja myös muokata, alkuperäisversion tekijän mainiten. Yhteiskehittelystä GoogleDocsissa kiitokset: Juho Lehtinen - @lehtumedia Tarja Ollas Juho Hartikainen - http://juhohartikainen.fi Pertti Sundqvist @ G+ Kari A Hintikka @nethunt

Kommentit

Su, 2012-01-29 09:58 — Esa Kukkasniemi (-)

Erinomainen tiivistys

Erinomainen tiivistys tärkeästä aiheesta. Tähän suuntaan -aktiivisesti.

vastaa

Su, 2012-01-29 10:41 — Tuija

Aktiivisen avoimuuden

Aktiivisen avoimuuden tematiikkaan aion pureutua syvemmällekin tässä kevään kuluessa. Olisi hienoa nähdä erilaisista taustaorganisaatioista käsin laajennettuja listoja; mitkä asiat ovat kaikille yhteisiä, ja millaisia sävyeroja tulee yksityisellä sektorilla vs. julkisessa hallinnossa, tai yksittäisten toimijoiden ja pienten yritysten suhteen. Ja kuinka suuri liikkumavara avoimuuden suhteen on yhtäältä viranomaisilla hallinnossa ja toisaalta pörssiyhtiöissä, joiden molempien viestintää ja jukisuutta säätelee laki.

vastaa

Ma, 2012-01-30 09:02 — Gunilla Ohls (-)

Hyvä Tuija, juuri näin!

Hyvä Tuija, juuri näin! Valtavan hieno jäsentely.

vastaa

Ma, 2012-01-30 09:29 — Samuel (-)

Testi: kuvittele olevasti

Testi: kuvittele olevasti vaikka ACTA-sääntelysopimuksen valmistelija. Olet valmistellut aihetta sidosryhmien (esim. mediayhtiöiden) kanssa, olet tiedottanut välivaiheista (ainakin sidosryhmiä), olet lähestynyt heitä ja pyytänyt kommentteja ja teillä on ollut tiivis verkosto, jossa olette tehneet yhteistyötä. Resursoinnissakaan ei ole ollut ongelmaa. Olet siis hoitanut kaiken aktiivisen avoimuuden mukaan.

Jos olet työstänyt jotakin yrityksen sisäistä asiaa ja sinulla on ollut henkilöstöä edustava kommentointi- tai taustaryhmä, oletko toiminut aktiivisen avoimesti?

Minusta olisi tärkeää, että "sidosryhmät" tarkoittaa ihan kaikkia, joihin käsiteltävällä aiheella voi olla suora tai välillinen vaikutus. Ja osallistaminen olisi hyvä toteuttaa niin, että kuka tahansa näistä pääsee muokkaamaan suoraan itse tuotosta - ei vain antamaan kommentteja.

Näitä kahta asiaa pelkäämme usein eniten. Siitähän syntyy vain anarkiaa, jos kuka tahansa pääsee tekemään omia muutoksiaan. Mutta jos katsotaan kaikkia niitä esimerkkejä, joissa vapaa muokkaaminen on ollut mahdollista, kuinka usein on oikeasti törmätty ongelmiin?

vastaa

Ti, 2012-01-31 09:51 — Tuija

Gunilla: kiitos; aihe on

Gunilla: kiitos; aihe on mietityttänyt pitkään.

Samuel: kyllä, sidosryhmien ymmärtäminen mahdollisimman laajasti on avain aktiiviseen avoimuuteen. Muuten jäädään omaan ummehtuneeseen kuplaan.

Kari A Hintikka kommentoi dokumenttia, että valmistelun edelle tarvittaisi vielä rivi. Lisäsin ylimmäksi rivin

"Tapa olla tavoitettavissa". Ehkä se voisi olla "Tapa olla olemassa".

Passiivista avoimuutta olisi tarjota palautelomake ja yhteystiedot verkkosivulla.

Aktiivista avoimuutta taas edustaisi organisaation läsnäolo sosiaalisessa mediassa.

Miten muuten kehittäisitte taulukkoa?

Onko luokanopettajan aktiivinen avoimuus erilaista kuin ministeriön valtiosihteerin? Millä tavalla?

vastaa

Pe, 2012-02-03 21:42 — Juho Makkonen (-)

Hyvä kooste tärkeästä

Hyvä kooste tärkeästä teemasta! Me ollaan oman Avoin yritys -projektimme - http://www.avoinyritys.fi/ - kanssa pohdittu paljon juuri näitä kysymyksiä. Vaikka esimerkiksi Google Docs -kansiostamme löytyy nyt paljon kaikkien avoimesti saatavilla olevaa materiaalia, sitä ei ole uuden sivustollemme eksyvän kulkijan helppo löytää. Pelkän avoimuuden lisäksi pitäisi siis pystyä panostamaan siihen, tieto olisi paremmin luokiteltu, jäsennettävissä ja muiden löydettävissä. Ja ylipäänsä toki pitää miettiä sitä, onko tämä materiaali sellaista, joka mahdollisesti kiinnostaa jotain tiettyä sidosryhmää. Jos tällaista kiinnostunutta tahoa ei pysty keksimään, ei tiedon julkistamisessakaan välttämättä ole paljon järkeä, sillä se vain hankaloittaa olennaisemman tiedon löydettävyyttä.

Pienellä organisaatiolla tietysti juuri tuo resursointi on haasteellisin: "varsinaiseen työhön" menee niin paljon aikaa, että avoimuuspuoleen ei ehdi panostaa niin paljon kuin haluaisi. Pitäisi pystyä kehittämään vielä parempia malleja siihen, että avoimuus tulisi ikään kuin itsestään ja olisi sisäänrakennettuna omissa tietojärjestelmissä, ja tietojen piilottaminen vaatisi enemmän työtä kuin tietojen avaaminen.

vastaa

La, 2012-02-04 09:39 — Tuija

Kiitos konkreettisesta

Kiitos konkreettisesta esimerkistä! Lopunpitäen tähtäimessä on tietenkin että aktiivinen avoimuus vahvistaa organisaation / toimijan tavoitteiden toteutumista. Vain siten siitä tulee osa "varsinaista" työtä.