Tuhat sanaa

Seis! Vaihda vapaalle, originally uploaded by tuija.

Gone fishin! Näinä päivinä moni blogi panee lapun luukulle. LaiskaMies pani bloginsa kesäteloille peräti kolmessa blogientryssä, joista tuoreimmassa lukija saa lupauksen elokuisesta virtuaalisesta livekeikasta. Blogihan on pantava tilaukseen tilanteen tasalla pysymiseksi.

Aiemmin toukokuussa LaiskaMies julkaisi blogissaan Arki ahdistaa - laulun sanat

TUIJOTTAA!
SILMÄT VÄSYNEET AUKI YÖTÄ KULUTTAA
PELOTTAA
ILMAN VASTAUSTA VALVOO, AAMUA ODOTTAA

SE JOKA AVAUDU EI AUTTAMATTA
EI PÄÄSTÄ PÄIVÄÄNSÄKÄÄN PIINAAMATTA
OTTEESSAAN PITÄÄ IRTI PÄÄSTÄMÄTTÄ
NIIN ELÄÄ ELÄMÄÄNSÄ ELÄMÄTTÄ

Huh! Loman tarpeelta tuo jo kuulostaakin!

Tuhat sanaa ei häivy minnekään, vaan blogi päivittyy läpi kesän. Kaikille off the grid aikoville kuitenkin lämpimin toivotuksin onnellisia kesäpäiviä ja tapaamisiin syksyn sateilla!

Tee-se-itse-TV ei ole enää ainakaan julkaisuvälineistä kiinni. Ground TV on Moguluksen avulla toimitettu kansalais-tv-kanava. Oman kanavan perustaa hetkessä oletusgrafiikoilla, mutta ilmeen säätämiseen voi käyttää paljonkin aikaa ja vaivaa.

Tikkeriin voi tuoda RSS-syötteitä ja videoinserttejä voi joko valikoida valmiista kannasta ja esiintyä itse vain välijuonnoissa, tai tuottaa kaiken materiaalin itse. Mogulus ilmoittaa tyrkkäävänsä kanavalle mainoksia noin 10 minuutin välein.

Tuija TV - kanava oli helppo panna pystyyn, mutta ohjelmakaavion suunnittelu vaatinee vielä toiset viisi minuuttia.

Risto Lång, originally uploaded by tuija.

Valokuvatorstain viikon inspis on tanssi. Kuvassa tanssija Risto Lång esiintyy vuoden 2005 Faces - festareilla Billnäsissä.

Blook, blog, netiquette, webinar... Brittiläinen tutkimusfirma selvitti netin ärsyttävimmät sanat. "Web-lish is the new English", sanoi tutkimuksen tilaaja, blogikirjayhtiö Lulun toimitusjohtaja tiedotusvälineille (Reuters: Read a Blook or tried a Blog? Check the Netiquette)

Voiko bloggaaminen hyödyttää yliopistomaailman armottomassa kilpailussa pyristelevää, akateemisia pisteitä metsästävää tutkijaa? Sosiaalisen median asiantuntija Danah Boyd näyttää mallia, miten voi. Hän on seurannut amerikkalaisnuorten yhteisöpalvelujen käyttöä ja havainnut, että eri palvelujen valitsemisessa syntyy luokkaeroja. Esseessään hän pyrkii muotoilemaan havainnot varovaisesti ja pyytää apua ja palautetta muilta blogissaan.

"I've been trying to figure out how to articulate this division for months. I have not yet succeeded. So, instead, I decided to write a blog essay addressing what I'm seeing. I suspect that this will be received with criticism, but my hope is that the readers who encounter this essay might be able to help me think through this. In other words, I want feedback on this piece."

Danah Boyd, katso myös nämä:

• Yhteisösaiteista Facebookilla eniten nostetta viime aikoina?
• USA panemassa pään pensaaseen mediakasvatushaasteen edessä? (Viime kesän kuuma puheenaihe kuivui kansaan hallinnon vaihtuessa USAssa)

Aleks Krotoski | Mynci Gorky, originally uploaded by tuija.

Sula Pinta - podcast median uusista ulottuvuuksista on saatu onnellisesti käyntiin ja tätä kirjoittaessa varsinaisten numeroitujen jaksojen ja niiden välissä ajoittain mahdollisesti ilmestyvien bonusraitojen suhde on vinkeästi 1:2. Tämä tästä varmasti tasoittuu.

Olin maanantaina varsin tyytyväinen itseeni, kun onnistuin saamaan teknokolumnisti-tutkija Aleks Krotoskin Skypen päähän kertomaan ensi viikonlopun virtuaalifestareista, Secondfestista. Krotoski on hyvä puhumaan ja linjakin sattui olemaan hyvä, joten 42- minuuttinen juttutuokio ei ole ihan sietämätöntä kuunneltavaa, mikäli verkkoviestintä ja yhteisöllisyys vähääkään kiinnostaa.

Podcastaajille on leikattuna pari promoleikettä, toinen tunnelmaa ja toinen asiaa, mikäli haluatte ääninäytettä uudesta podcastista käyttää. Sopivat myös maistiais - ja esittelykuunneltavaksi, mikäli ei ole tullut vielä ajankohtaiseksi panna kokonaista ohjelmasarjaa tilaukseen.

Podcasting on muuten kesäajanvietteeksi harvinaisen hyvä tapa. Puheradion ajansiirtoa parhaimmillaan! Kotimaisia podcasteja alkaa olla jo jonkinmoinen valikoima, joskin muutaman uuden tulokkaan ilmestyminen nykyisten joukkoon voisi kummasti virkistää koko skeneä. Kuka on seuraava?

USA:n päivän mittainen nettiradiohiljaisuuskampanja sai laajan mediahuomion. Radio & Internet - uutiskirje on koonnut linkkilistan. Samaan aikaan kotimaassa myös kaupalliset radiot ovat saaneet streaminsa taas kuuluville. Pirkka kaipailee mukaan vielä Groovea.

Toteutimme viimein Yoen kanssa sen, mitä tässä on muutamat viikot mietitty: perustimme nettiradio-ohjelmasarjan, podcastin, audioblogin, miten sitä kukakin nyt tykkää nimittää.

Sula Pinta on podcast median uusista ulottuvuuksista. Uusia jaksoja on luvassa noin viikoittain, muttei aivan joka viikko. Tuotantopäiväksi on kaavailtu lauantaita. Formaattiin liittyy kuuntelijatapaaminen, "kerho", aina lauantaiaamuisin Yoen Kievarissa (slurl) noin aamukymmeneltä, jossa voi tavata meitä livenä ja kommentoida blogia ja edellisiä lähetyksiä. Aikomuksemme on tämän kerhotapaamisen jälkeen aina nauhoittaa seuraava jakso.

Mitään hirmuista stressiä emme aio tästä tuotannosta ottaa, joten esteiden ilmaantuessa jakson tekeminen jää väliin tai lykkääntyy.

Lähtökohta, henki ja motivaatio tekemiselle on yhdessä oppiminen. Kuuntele lisää taustoja ja perusteluja hetki sitten julkaistusta ensimmäisestä jaksosta:

Sula Pinta podcast #001: Kädestä pitäen

Radiosta on tullut reilussa 10 vuodessa saumaton sekoitus lähetysvirtaa ja on demandia. Vuonna 2020 voin avata radioni työmatkalla lähimmästä bussin tai ratikan istuimen niskatukeen lovetusta kuulokepistokkeesta (milloin sinne ei ole tungettu purkkaa). Julkisiin liikennevälineisiin ja kahviloihin on alkanut ilmestyä kuuntelu- ja latausasemia, jotka halutessani tunnistavat minut heilauttaessani niiden edessä avaimenperään upotettua henkilökohtaisen tunnistekoodini sisältävää RFID-tägiä. Sama tekniikka toimii hyvin töissä ja omat media-asetukset seuraavat mukanani työpisteeltä palaverihuoneeseen ja työpaikkaruokalaan.

2000-luvun alussa puntaroitiin kiivaasti radion jakelutekniikoiden keskinäisiä eroja, mutta lopulta radio digitalisoitui television digisiirtymän jälkeen kuin huomaamatta. Viimeisten ULA-asemien sulkemiselle on jo tehty aikataulu ilman, että kovinkaan moni sitä kyseenalaistaa. Kuuntelijan ei juuri tarvitse välittää tekniikasta - samat sisältövirrat ovat tarjolla useammissa eri verkoissa, joista laitteet poimivat parhaimman signaalin antavan, ellei laitteen käyttäjä itse manuaalisesti muuta määrittele.

En enää useinkaan viitsi säätää omaa radiotani. Alkuinnostuksessani koulutin sisältöaggregaattoria seulomaan laajasta audiovalikoimasta sellaisen profiilin mukaista tavaraa, että se vastaa nyt varsin hyvin mieltymyksiäni.

Muutama vuosi sitten yleistyneet ultrapaikalliset audiosisällöt jaksavat viehättää - niiden joukossa kun saattaa olla ihan mitä tahansa naapurin lasten kertomista vitseistä pureviin paikallispoliittisiin analyyseihin. Olen kytkenyt kapulastani paikkatietosuodattimen nuuskimaan 0,7 kilometrin säteellä kaiken mahdollisen tarjolle julkaistun vailla mitään journalistista kriteeriä. Tämän osion kohdalla täytyy tosin olla sormi valmiina skip - nappulalla. Mahdollisuudet sisällöntuotantoon ovat jo kenen tahansa ulottuvilla - kirjastoissa kansalaisten mediatyöasemat ovat ahkerassa käytössä ja ujoimmatkin pöytälaatikkopakinoijat tuntuvat löytäneen ne, ja sisältö on useimmiten sen mukaista. Kansalaismediatuotosten kuuntelu pitää hyvin hereillä ja antaa joskus hyvät naurut. Parhaiden pläjäysten Top 10 - lista on itse asiassa yksi maan vierailluimmista verkkosivuista.

Skip-nappi on ehkä parasta, mitä radiossa on viimeisen 10 vuoden aikana keksitty. Digitaalinen lähetysvirta kun bufferoituu vastaanottimeen muutaman minuutin segmenteissä niin, että voin aina painaa hyppää eteenpäin -nappia, kun biisi tai puheena oleva aihe ei kiinnosta.

Ammattini puolesta kuulun kaikkein ahkerimpiin mediasisällön suodattajiin. Personointi on viimein mutkatonta ja oma radioprofiilini pysyy ajan tasalla vaihtaessani päätelaittesta toiseen. Käytössäni on myös audiosegmenttien täggääminen ja suosittelu mekanismilla, jota vuosituhannen alussa pidettiin yhtenä ns. toisen sukupolven internetin tunnusomaisimpana piirteenä. Perheen ja kavereiden kesken tuleekin jaettua audiosuosituksia harva se päivä.

Varsin moni ei kuitenkaan viitsi käyttää personointimahdollisuuksia ollenkaan. He kuuntelevat tyytyväisinä suosikkikanaviaan vähät välittämättä siitä, että tuotantovaiheessa massojen älyä on käytetty sisällönhallintaan mitä suurimmassa määrin. Miltei kaikki radiot hyödyntävät Goog-a-digg-a-liciousin tarjoamaa filtteröintialustaa sisältöjen kohdistamisessa asiakkaille. Niin tuotantoyhtiöt ja freelancer-reportterit kuin mainostoimistot ja levy-yhtiöt julkaisevat sisältönsä radiotoimijoiden yhteiseen mediakantaan varustaen sisällön relevantein metatiedoin, jotta mediatalot voivat omilla hakukriteereillään rakentaa tarjolla olevista audiosegmenteistä oman näköisensä tuotteen.

Mediakantaan on pääsy myös kenellä tahansa halukkaalla kansalaisreportterilla kotoa, koulusta ja kirjastosta, ja heistä nimekkäimpiä syndikoidaankin varsin laajasti halki kanavakirjon.

Perinteinen lähetysvirtaradio sellaisena kuin suuri yleisö sen tuntee ei ole kuollut mihinkään, vaan radiota voi edelleen kuunnella myös antaen tuutista tulla sitä mitä sinne on kanavalla syötetty.

Kanavilla tuotantotapa sen sijaan on muuttunut rajusti. Nyt mitään sisältöä, ei tiskijukkien tarinoita, ei mainoksia eikä edes uutisia, tuoda ohjelmavirtaan, ennenkuin segmentti on noussut määrätylle tasolle verkon ranking - listoilla. Radiokanavilla kovapalkkaisimpia kavereita ovat ne, jotka laativat strategiaan parhaiten osuvat sisältöhakukriteerit ja löytävät rekisteröityneiden käyttäjien massasta ne alfa-yleisöt, joiden valintojen varaan kanavan profiili kannattaa rakentaa.

Kaupallisista radiokanavista on tullut audiomuotoisia myyntikatalogeja. Jokaisesta segmentistä pääsee ostoksille - mainoksesta mainostajan kauppaan, biisistä musiikkia lataamaan ja artistin keikkalippuja ostamaan ja juonnoista kanavan omaan kauppaan. Myyntiprovisiot ovatkin jo nousemassa mainosajan myymisen ohelle merkittäväksi osaksi radiokanavien tulovirtaa.

Ei-kaupalliset radiot käyttävät linkittymistä mm. on demand - sisältöjensä ohjelmamarkkinointiin: "jos pidät tästä ohjelmasta, lataa myös tämä".

[Tämä radiomedian tulevaisuusskenaario on kirjoitettu Matti Lintulahden antamasta sytykkeestä osaksi Mediablogin tulevaisuuden mediabisnes - sarjaa, jossa on tähän mennessä käsitelty televisio, sanomalehti ja aikakauslehti vuonna 2020 .]

Viime vuonna perustettu ja nyt laajemman yleisön tietoon saatettu Kauppakori.fi luottaa kansan tahtoon toimia talkootöissä yhteiseksi hyväksi. Kauppakori tarjoaa puitteet ja alustan, jonne se kutsuu kuluttajia kirjaamaan käyttämiensä kauppojen hintatietoja. Voin kuvitella, että kaupoissa kihistään ja mietitään toimenpiteitä. Kauppakori vetäytyy vastuusta ilmoittamalla sivun alareunassa ykskantaan, ettei vastaa hintatietojen oikeellisuudesta.

Saman oloisella mekanismilla toimii myös Kulutuskapula. Tekijät ovat luoneet alustan, jonne he nyt etsivät sisällöntuottajia eettistä kuluttajainfoa kirjoittamaan.

Tämän kaltaiset palvelut epäilemättä yleistyvät, kun saitin rakentaminen on suhteellisen helppoa ja sisällöntuotantovastuun voi siirtää asiakkaalle. Tällainen hintavertailujen savolaistuminen valitettavasti sysää vastuun myös tulosten oikeellisuuden tarkistamisesta lukijalle.

Kauppakorissa kannattaa vilkaista, mistä lukemat ovat peräisin. Esimerkiksi tämä 19 tuotteen grillikorivertailu kolmessa käpyläläiskaupassa palauttaa hämmästyttävän samansisältöisen hintalistan, ja selitys löytyy, mikäli palvelun logiikkaa yhtään ymmärrän, sivun alareunasta: "Ostoskorissa korvattuja hintatietoja: 15 19 18 ". Kannasta puuttuvan hinnan tilalle on tulostettu keskiarvo lähes joka kaupan joka tuotteen kohdalle aivan muutamaa ilmeisesti oikeasti löytynyttä hintatietoa lukuunottamatta.

Näyttää hyvältä, mutta informaatioarvo on lähes nolla.

Astetta vaikeampaa olisi saada kauppaketjut yhteistyöhön niin, että ne avaisivat oman tietojärjestelmänsä tuotekohtaiset hintatiedot avoimen rajapinnan avulla web2.0 - mashup - nikkareiden yhdisteltäväksi. Kun perusaineisto olisi luotettavaa oikeaa tietoa, tällaista palvelua viitsisi jopa käyttää.

Tällaisenaan Kauppakori saa omalta osaltani jäädä yhteen käyntikertaan.

• HS.fi talous: Nettipalvelu auttaa ruokakauppojen hintavertailussa
• Palvelusta kirjoittavat myös Marikoo ja Marjut.