Blogit

Niinkuin on tapana joka neljäs vuosi, hallitus tahtoo tehdä selkoa tulevaisuudesta. Tällä kertaa kutsutaan bloggaajia avaamaan keskustelua. SITRAn ylläpitämä kansalaiskeskustelu avautuu syksyllä osoitteeseen 2030.fi, mutta aiheeseenhan voi kuka tahansa vapaasti ottaa kantaa omassa blogissaan koska haluaa.

Eufemia tarttuu pääministeri Jyrki Kataisen ehdottamista aiheista välittämisen teemaan. Kataisen mukaan Suomessa on osattu välittää, kun ihmiset ovat tunteneet toisensa. Entä jatkossa?

"Ennen Suomessa on osattu välittää, kun ihmiset ovat tunteneet toisensa". "Minä kun en usko, että näin on. Tai pikemminkin tiedän melko varmasti, että näin ei ole. Esimerkiksi kansatieteen perusopintojen tenttikirjoista syntyvä kuva Suomen lähihistoriasta on niin kertakaikkisen lohduttomassa ristiriidassa tuon väitteen kanssa, etten voi kuin väittää vastaan. Sata vuotta sitten Suomessa romanien lapset jäätyivät kuoliaiksi kun talvella ei löytynyt taloa, jossa olisi annettu yösija. Punaorpojenkaan hengelle ei paljoa painoa pantu. Kehitysvammaiset kahlittiin piiloon muiden katseilta ja mielisairaasta huolehtiminen riippui paljolti siitä, kuinka ikävästi sairas käyttäytyi. Jos portto sairastui, harva auttoi. Olisko näin ollut jos pelkkä tuttuus olisi saanut ihmiset välittämään? Lukekaa Minna Canthia."

Analyyttinen kirjoitus päätyy ehdottamaan, että välittämisestä ei tarvitse kantaa huolta, vaan luoda tilaisuuksia tehdä ystävällisyyksiä ilman, että se vaikuttaa tunkeilevalta toisten ihmisten asioihin puuttumiselta.

Asiat ovat minunkin mielestäni kaikin puolin nyt paremmin kuin ennen. Juuri se saa minut hyvinkin toiveikkaaksi sen suhteen, että tästä pari vuosikymmentä eteenpäin asiat ovat jälleen vielä paremmalla tolalla.

Mitä haluaisit päättäjien tulevaisuuden eteen tekevän? Tulevaisuusselonteko vaikuttaa seuraavaan hallitusohjelmaan, ja sieltä asiat sitten hankkeina jalostuvat toiminnaksi tässä maassa. Tässä on tilaisuus vaikuttaa.

Edellinen tulevaisuusselonteko annettiin 2009.

Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta-alue

Pelkästään Työ- ja elinkeinoministeriön alaisilla organisaatioilla on monenlaista kehittämis- ja viranomaistehtävää. Virikkeitä tulevaisuusselontekoa pohjustaviin blogikirjoituksiin voi saada vaikkapa tästä kaaviosta (kuva dokumentista Työ- ja elinkeinoministeriön (TEMin) konserniohjausmalli, PDF, sivu 36

• Facebook: Tulevaisuusselonteko 2030
• Eufemian suosittelemaa Minna Canthia
• Evääksi vielä kapallinen edistysuskoa: Peter Diamandis: the future is better than you think

Google esitteli Project Glass -silmälasihankkeensa kehittäjätapahtumassa tällä viikolla. Tapahtuman osallistujille tarjottiin mahdollisuus ennakkotilata ensi vuonna ilmestyvä kehittäjäversio laitteesta 1500 dollarin hintaan.

Fast Companyn toimittaja totesi, että näytölle ilmestyvät tiedot eivät häiritse näkökentässä, vaan niitä tarkastellakseen täytyy pontevasti liikuttaa silmäänsä katsomalla ylöspäin.

Käyttöliittymät katoavat

Googlelasit ovat merkki "katoavista" käyttöliittymistä. Viiden vuoden kuluttua katunäkymässä on siis luvassa vähemmän kännykkään tuijottajia ja enemmän omissa maailmoissaan virnisteleviä rillipäitä? Lisätty todellisuus suoraan silmä- ja aurinko- ja muihin suojalalaseihin on yksi kehityskulku, ääneen luottavat palvelut kuten Ilkka Pirttimaan BlindSquare toinen.

Livekuvaa huomaamatta

Googlelaseilla voi sekä katsella että kuvata.

Prototyyppi ottaa kuvia ja videoita käsin koskematta julkaistavaksi piireille Google Plussassa ja näyttää ruudulla läpikuultavasti ilmoituksia tarjolla olevista uusista tiedoista kuten ystävien tilapäivityksistä ja uusista viesteistä.

Googlelasit, joita voidaan odotella markkinoille parin vuoden sisällä, tultaneen hinnoittelemaan kalliimmanpuoleisen älypuhelimen luokassa. Oletettavaa on, että extreme-lajien harrastajat ja varakkaat maailmanmatkaajat tulevat tuottamaan tarjolle kertaluokkaa nykyistä enemmän kansalaismediaa.

Lisätty todellisuus lyö läpi

Tomi Ahosen mukaan lisätty todellisuus on kahdeksas median muoto. Hän esittelee lisätyn todellisuuden (augmented reality) kiinnostavimpia mahdollisuuksia ja toteutuksia TEDx-videolla.

Suomen IBM:n innovaatiojohtaja Ville Peltola kirjoittaa älykäs työ -blogissa organisaation sisäisestä yrittäjyydestä. Hän on kääntänyt suomeksi Pinchotin yrityksen sisäisen yrittäjän kymmenen käskyn kivitaulun (pdf).

Osa niistä on erinomaisia neuvoja - kyllä,

• Tee mitä tahansa työtehtäviä projektisi eteen riippumatta työnkuvastasi
• Etsi ihmisiä avuksesi, kuuntele intuitiotasi ja työskentele vain parhaiden kanssa
• ja että on helpompaa pyytää anteeksi kuin lupa

Mutta kehotus työskennellä ‘tutkan alla’ niin kauan kuin mahdollista, koska julkisuus aktivoi yritysten immuunisysteemin, arveluttaa. Neuvo on melkoinen epäluottamuslause organisaation johtoa kohtaan. Jos johto on Hamelinsa lukenut, sen pitäisi osata luoda sellaisia järjestelmiä, joiden avulla yritys tukee myös sellaisia uudistamishankkeita, joita toimiva johto ei itse ymmärrä.

Onko salassa kehittely yrityksen sisäisen yrittäjyyden edellytys myös aktiivisen avoimuuden aikakaudella? Jos on, niin miten siirtymä tutkan alla kehitellystä salaprojektista organisaation johdon tukemaksi ja hyväksymäksi hankkeeksi tapahtuu? Kuulisin mielelläni käytännön kokemuksia intrapreneurship-kokemusta keränneiltä blogin lukijoilta.

Voisiko aktiivisen avoimuuden aikakaudella pikemminkin neuvoa ihmisiä hankkimaan hankkeelleen mahdollisimman vaikutusvaltaisia ja näkemyksellisiä sponsoreita organisaation sisältä ja mahdollisesti jopa kumppaneita ulkopuolelta?