Jos seitsemän ihmistä seisoisi torilla perunasäkit päässä sättimässä toisiaan, kuinka moni jaksaisi kuunnella, kysyy kolumnisti tänään Helsingin Sanomissa. Minä vastaan: kolme. Jos sättimisestä äityisi kunnon performanssi, ehkä askeliaan hidastaisi useampikin.
Kirjoittaja paljastaa vertauksella vähäisen kokemuksensa verkon toimintaympäristöistä. Anonymiteetti tai nimimerkin käyttö verkkokeskusteluissa on monilla foorumeilla hyvin tavallista, toisin kuin perunasäkki päässä esiintyminen kauppatorilla. Petteri Järvinen ehdottaa blogissaan, että HS.fi näyttäisi esimerkkiä: "Siitä vain vaatimaan jokaista keskustelijaa rekisteröitymään! Jotta kukaan ei voi rekisteröityä väärällä nimellä, toimitus tarkistakoon jokaisen henkilöllisyyden vaikkapa samalla periaatteella kuin lehden yleisönosastoon tulevissa kirjoituksissa -- . Katsotaan sitten, miten paljon keskustelun taso Hesarissa nousee".
Internetiä verrataan tavallisimmin juuri joko perinteiseen mediajulkisuuteen, jossa julkaisuilla on sisällöstä vastaavat vastaavat päätoimittajat, että kaupunkitilaan: torit, kahvilat ja kauppakeskukset mahdollistavat spontaaneja kohtaamisia toisiaan entuudestaan tuntemattomien ja toiseilleen esittäytymättömien ihmisten kesken.
Mediatutkija Seija Ridell on pohtinut verkkoa julkisena tilana ja kirjoittaa, että kielikuvat, joiden avulla pyrimme ymmärtämään ja käsitteellistämään internetiä teknologiana ja sosiokulttuurisena ilmiönä, ovat sen aktuaalisen muotoutumisen kannalta ratkaisevan tärkeitä.
Edelleen: "Yksi esimerkki julkisen kaupunkitilan viimeaikaisesta kehityksestä ovat ydinkeskustojen kiinteistöihin, esimerkiksi vanhojen teollisuusrakennusten ’kulisseihin’ toteutetut laajat kauppakeskukset, joiden sisätila jäljittelee ulkoista kaupunkitilaa (Judd 1995, 146-147; Haarni 1997, 56). Kauppakeskusympäristössä vallitsee näkymätön, tilan käyttäjien sisäistämään kontrolliin perustuva valvonta. Siellä käyttäydytään siivosti, ja tilan omistajan tai haltijan hallinnointi tulee näkyväksi vain, jos yleisön itsesäätely pettää tai asianmukaiseksi normitetun käyttäytymisen rajoja jostain syystä rikotaan."
Kuulostaako YouTubelta, Bloggerilta ja Facebookilta?
Ridell jatkaa, että "verkon tarkastelu tilana kutsuu esiin rinnastuksen myös niihin kamppailuihin, joita fyysisen kaupunkiympäristön käytöstä jatkuvasti käydään sekä virallisissa kehyksissä, kuten osana kaavakäsittelyn vaiheita, että niiden ulkopuolella. Kaupunkitilaan tai viestinten julkisuustiloihin verrattuna internet on toiminnan ja toimijuuden kulttuurisena maastona vielä niin avoin, että sen voi olettaa tarjoavan käyttäjille paljonkin mahdollisuuksia olla mukana vaikuttamassa itse tilan muotoutumiseen."
Verkkoaktiivien ja kenties myös sen idea-asteella olevan nettivaltuudetun pitää muistaa pitää kansalaisten puolta niin, että verkossa säilyy mahdollisuus pitää yllä sellaisia julkisia tiloja, jotka eivät ole vakiintuneen mediavallan tai isojen kaupallisten toimijoiden välittömässä hallinnassa.
Kommentit
Sangen hupaisaahan olisi, kun
Sangen hupaisaahan olisi, kun esimerkiksi Kampin kauppakeskukseen sisään mennessään joutuisi ensin tökkäämään siruhenkkarin reikään ennen kuin ovet avautuisivat.
Vähemmän hupaisaahan on, että kauppakeskukset taputtaisivat pieniä karvaisia käsiään - virkavallasta puhumattakaan - jos tuon voisikin kätevästi toteuttaa. Kohdennettu kännykkämainonta, tuomittujen rikollisten tehovalvonta...
Että pitikin mennä sanomaan ääneen.
Mielenkiintoinen postaus
Anonyyminä voi rellästää miten vain. Harvempi taas omalla nimellään ja naamakuvallaan esim. Facebookissa käyttäytyy kuin moukka. Ollaanko menossa siihen suuntaan, että ihmiset ovat yhä useammin verkossa omana itsenään kuin anonyymina? Itse olen ainakin mennyt tähän suuntaan.
Kriisi, kyllä varmaan on
Kriisi, kyllä varmaan on moinen kulunseuranta kauppakeskusvisionäärien suunnittelulistalla. Teknologioitahan toteuttaa tuo olisi monia, siruhenkkaria matalampi kynnys voisi ollaa käyttää asiakkaille myönnettyä, houkuttelevia etuja sisältävää kanta-asiakaskorttia. Tai kännykkää. Jo nyt solun tunnisteen perusteella voisi toteuttaa palveluja, jotka tietäis kännykän käyttäjän olevan kauppakeskuksessa tai sen liepeillä. Jos kännyssä olisi RFID-siru, jonkinlainen lyhyen kantomatkan radiosignaalimahdollisuus, ja lukijapisteitä sopivin välimatkoin pitkin kauppakeskusta, voisi asiakkaan liikkeitä seurata tarkkaankin.
Tiitu on totta että suosituimmat sosiaaliverkostot vaikuttavat suosivan tosielämän kontakteihin perustuvaa profiilia. Facebook on tiemmä hiljakkoin sulkenut joltakulta sellaisen tilin, joka näyttää perustetun vain jonkun pelisovelluksen käyttämistä varten. Mutta koska verkon paikoista on kenenkään vaikea pitää lukua, en menisi väittämään, että omalla nimellä tunnistautumista vaativat paikat olisivat suhteessa lisääntymässä. On niin paljon hyviä syitä olla sitomatta omaa julkista nettipersoonaansa ihan kaikkeen nettitoimintaan.
IRC-galleria = Senaatintori
Aiemmin tätä hämärää verkko julkisena paikkana -vertausta käytti sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen ainakin Uudessa Suomessa (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/38066-%E2%80%9Dpoliisi-peitenimilla-nettiin-ja-red-button-halytys-suomeen%E2%80%9D). Sama vika sielläkin: kun aletaan käyttää ontuvia vertauksia, huomio siirtyy itse asiasta vertaukseen ja homma karkaa lapasesta.
Kirjoitin aiheesta kolumninkin Tietokoneen 13/08-numeroon. Minusta näissä vertauksissa haetaan joko netin tekemistä helpommin ymmärrettäväksi ("siellä on paljon ihmisiä") tai sitten kyynisesti väännetään netille suurempaa kontrollitarvetta ("kuvitelkaa nyt jos Senaatintorilla olisi 30 000 ihmistä!). Jotenkin haistan Viljasen ehdotuksessa juuri tuon jälkimmäisen.
Heikkisen kommentin takana taas olen aistivinani saman turhautumisen kuin moni muukin toimittaja: miten nettikeskusteluista saataisiin edes hieman järjellisempiä, edes hieman "normaalia" keskustelua muistuttavia? Koska *yksi* nettikeskusteluille tunnusomaisista asioista on mahdollisuus (osittaiseen) anonymiteettiin, nähdää tämän poistaminen yhtenä lääkkeenä keskustelun tason parantamiseen.
Ajatus on tietenkin virheellinen: erilaisia idiootteja riittää kyllä rellestämään omilla nimilläänkin. Lisäksi nimellä toimimisen järjestäminen niin, että toisen nimen käyttäminen ei olisi mahdollista olisi järkyttävän kallista ja tukkeaisi keskustelua.
Parannusehdotuksia nettikeskusteluille on kyllä esitetty: keskustelujen tiukempi toimittaminen, pakolliseen rekisteröitymiseen yhdistetty pisteytys/karma, lukijoiden keskusteluille/keskustelijoille antamat pisteet jne.
Näissä kaikissa on tietenkin muutama ongelmaa. Ensinnäkin niiden kehittäminen ja käyttöönotto maksavat rahaa ja kaikeksi pahaksi niiden käyttäminen ei lisää välittömästi eikä välttämättä välittömästikään kävijämääriä. Miksi sellaisia käytäisiin siis tekemään? Veikkaan, että tällaisia investointeja aletaan tehdä vasta, kun kävijöiden laatuun aletaan kiinnittää yhtä paljon huomiota kuin kävijöiden määrään. Se aika ei ole ihan vielä.
Toisekseen automaattiset laadunvalvontavälineet eivät näytä toimivan kovin hyvin suomalaisilla palstoilla. Keskustelijoilla ei näytä olevan kovinkaan paljon halua klikkailla erilaisia plus/miinus-täppiä keskustelupalstoilla; ainakaan niillä, joita itse olen yhtään enemmän seurannut.
Sääli että on sonnansuoltajia
Olen pitänyt verkkolehtiblogissani anonyymiä kommenttimahdollisuutta sen tähden, että kirjoitan joskus aihepiireistä, joista on voitava kommentoida anonyymisti, sillä vallitseva yhteiskunnallinen ilmapiiri on kamalan leimaava. Nimimerkki ei riitä aina suojaamaan kirjoittajaa...
Olen toistuvasti kuitenkin ilmoiuttanut, että esimerkiksi ravintoon liittyvät jutut eivät ole sellaisia, joista olisi suotavaa kirjoittaa anonyymisti (siitä aihepiiristä blogiini ovat tulleet kaikkein törkeimmät anonyymit häiriköt). Anonyymin identiteetin takaa on toistuvasti joku raukkamaisesti käynyt nimeltä mainiten minun, ja joskus myös aivan muiden ihmisten kimppuun. Sellaiset kommentit poistan. Sinnikkäin tyyppi oli se, joka ryhtyi blogista plokkaamisen jälkeen häiriköimään sähköpostitse.
Jos ei kirjoita mistään ikävistä ilmiöistä eikä tuo esiin väärinkäytöksiä tai epäkohtia, saa luultavasti olla yleensä rauhassa.
Hyvää uutta vuotta sulle, Tuija.
Jännää kyl miten joitakuita
Jännää kyl miten joitakuita ahdistaa anonyymius. Mut pistetääs lukuja:
Vuonna 2007 tehtiin 3600 rikosilmoitusta kunnian tai yksityisyyden loukkaamisesta, joka on 1000 enemmän kuin vuonna 2000. Salon Seudun Sanomien mukaan poliisi pitää kasvun syynä internetin keskustelupalstoja ja kuvagallerioita. (lähde)
Kasvua puolestaan on ollut sen verran, että vuonna 2000 50% kansasta käytti internetiä ja 2007 osuus oli kasvanut 79% (lähde), lisäksi päälle tulee tietysti vielä käytön ajallinen lisääntyminen per nassu. Tuohon perustuen voisin väittää ettei tilanne jossa ongelmien määrä kasvaa hitaammin kuin netti ylipäätänsä vaadi mitään dramaattisia toimenpiteitä kuten anonymiteetin rajoittamista.
Voin tietty olla väärässäkin.
Toinen mikä Hesarin kolumnissa ja muussa aiheen ympärillä olevassa keskustelussa aavistuksen hämää on, että IMHO tänä vuonna edes jossain mielessä merkittävät oikeudessa käsitellyt nettiherjaus/rasismi jne tapaukset ovat olleet tunnettujen identiteettien tai oikealla nimellä kirjoittavien henkilöiden tekemiä eikä anonyymien joten sikälikin anonymiteetin sotkeminen asiaan kuulostaa hieman hassulta.
Kari mistä luulet että nousee
Kari mistä luulet että nousee se taho, joka lähtee investoimaan työvoimaa keskustelujen puheenjohtamiseen? (Kiitos 2 vuoden takaisesta linkistä, samoja asioita sitä aina vain pyöritellään..)
KirsiM hyvää uutta vuonna myös sinulle, ja voimia jaksaa linjallasi, epäkohtia on nostettava esiin. Toivotan siis sekä paksumpaa nahkaa että kivuliaita syyliä häirikkösähköpostittajillesi ja että friikkuna saat jollain tapaa blogausvaivastasi palkan ansiosi mukaan
Zache kiintoisaa matematiikkaa, hyvä näkökulma.
Laiskaa argumentointia
"Kirjoittaja paljastaa vertauksella vähäisen kokemuksensa verkon toimintaympäristöistä."
Tämä on yksi toistetuimmista ja yksi älyttömimmistä argumenteista, mitä verkon anonyymiteetistä käydyssä väittelyssä on käytetty.
Päättelyketju anonyymiteetin puolustajilla menee suurin piirtein näin: me ollaan oikeassa, te muut ootte väärässä, eihän sitä internettiä voi mitenkään valvoa, ette te mitään tajua, hähhähhää.
Olen muuten samaa mieltä Mikko-Pekka Heikkisen kanssa. Eivät ihmiset kasvokkain harrasta samanlaista loanheittoa kuin nyt anonyyminä netissä.
Kysymys anonyymiteetistä ei ole vastakkainasettelu internetistä mitään ymmärtämättömien kalkkisten ja sananvapauden uusien uljaiden ritarien välillä.
Internet on tavallaan ihmiskunnan todellinen peili. Netistä löytyy kaikki hyvä ja kaikki paha. Ja ne pahan heijastumat ovat muuten ihan törkeän rumaa katsottavaa.
Mitä tulee itse ongelmaan, niin siihen tuskin on yhtä hyvää ratkaisua. Nimellä keskustelemisen vaatimus ei kuitenkaan ole huono, vaikka se ei täysin estä väärinkäytöksiä ja herjauksia.
Puheenjohtamisesta
Keskustelujen aktiivinen toimittaminen nousee, jos sillä voidaan osoittaa saatavan taloudellista tai laadullista hyötyä. Taloudellinen hyöty on kaupallisille toimijoille ykkösasia, laadullisen hyödyn voisin kuvitella kiinnostavan esimerkiksi Ylen kaltaista toimijaa tai yleishyödyllisiä yhteisöjä.
Kaupallisen median puolella voisi ajatella asian nousevan, jos/kun kohdistetun mainonnan ratkaisut yleistyvät ja siitä alkaa tulla oikeasti rahaa. Kakkelin suodattaminen eli relevantin sisällön tarjoaminen myös keskusteluissa alkaa silloin kiinnostaa aivan uudella tavalla. Niin kauan, kun myydään pelkästään silmämunia homma ei edistyne.
Kasvot / identiteetti
Tuomo B tartuit ihan oikeaan asiaan, itseäkin jäi oman argumentin löyhyys vähän harmittamaan, mitäpä sitä tuntemattoman ihmisen osaamisia spekuloimaan. Tai motivaatioita ja aikeita. Pahoittelut siitä heitosta.
Mutta kannassani pysyn. Fyysisen maailman vertaukset useimmitenkaan eivät toimi netissä. Se, mikä alkuperäisessä kirjoituksessa menee pahimmin pieleen, on olettamus siitä että kasvot = identiteetti. Että kun näen toisen ihmisen naaman, tiedän, kuka hän on. Eihän se niin mene.
Kadulla ei kuljeta henkkarit kaulassa. Kasvokkain tapaaminen ei ole sama asia kuin toisen identiteetin tietäminen. Jos seitsemän ihmistä pysähtyy puhumaan toisilleen torilla, he voivat toki alkaa tehdä päätelmiä toisistaan jo lähetyttäessä: on ihminen, näyttäisi olevan nainen / mies, kaukaasialaista rotua, meikitön, vaatimattomasti pukeutunut... Samat ihmiset iltabiletyskostuumissa ja vahvassa meikissä eivät ehkä tunnistaisi toisiaan yökerhossa. Sinne päästäkseen henkkarit näytetään pokelle, torille pääsee ilman aikojaan. Mutta ei siellä yökerhossakaan kaikille esittäydytä, kun tanssilattialle mennään. Ja nyt lopetan itse fyysisen maailman paikkoihin vertaamisen tähän, tästä tulee vain loputon suo :)
Kari puhuu asiaa
Komppaan Kari Haakanaa. Ehkä keskustelupalstojen toimittaminen alkaa silloin, kun verkossa aletaan satsasta laatuun. Toivottavasti se päivä tulee vielä. Juuri tällä hetkellä suomalaisten verkkolehtien taso on aika matala, kun tuotannon ainoa päämäärä on haalia mahdollisimman paljon klikkauksia.
Pistetääs tänne vielä
Pistetääs tänne vielä kommentti tuohon, ettei irl harrastateta samanlaista loanheittoa kuin netissä, niin on anonymiteetillä netissä positiivisiakin seurauksia.
Esimerkiksi netissä ei pidetä samalla tavalla julkisivuja yllä kuin mitä IRL elämässä vaan ilmaistaan mielipiteitä ja paljastetaan intiimejäkin asioita suht vapaasti. Tämä kulttuuri on mahdollista hyvin pitkälti siksi, koska ollaan anonymiteetin tai pseudoanonymiteetin suojassa eikä tarvitse pelätä, että kerrotut asiat ovat välittömästi aviopuolison, kavereiden tai jonkun muun tiedossa.
Vastaavasti netissä myös on varaa olla (ja myös ollaan) ystävällinen kaikille ilman, että tarvitsee välittää siitä onko muut osapuolet esimerkiksi järjissään, koska pseudo/anoymiteetti suojaa aika hyvin kaikelta ikävältä mitä voi tapahtua. Tieto IRL identiteetistä on omaa henkilökohtaista omaisuutta ja sitä voi ainakin toistaiseksi jakaa ainoastaan halutessaan eikä pakon edessä.
Huonoja esimerkkejä käyttäen; Toisin kuin nakkikiskan jonossa, niin netissä voi perjantai-yöllä jutskata turvallisesti känniläisten kanssa ilman, että tarvitsee pelätä niiden vetävän turpaan tai ilmestyvän kotiovelle.
Ja sit tosiaan ne ongelmat, joiden takia haluttaisiin netin anonymiteettiä rajoittaa on tätä tasoa...
Kommentoi