
Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Vaalirahoituslakia voi rikkoa ilman seuraamuksia. Kansanedustaja, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Timo Kalli kertoi YLEn A-Studiossa Kirsi Skönin toimittamassa jutussa Poliitikkojen kummisedät vaalirahoituksessa että vaalirahoitus on hänen itsensä ja lahjoittajan välinen asia (ohjelmataltio YLE Areenassa 6.6. asti). Jutussa oikeusministeri Tuija Brax vahvistaa, että osa kansanedustajista ei noudata lakia, jonka mukaan vaalirahoitukset tulee ilmoittaa.
Kansanedustaja, joka naama peruslukemilla ilmoittaa rikkovansa lakia, koska siitä ei ole määrätty mitään rangaistusta, kohotuttaa kulmakarvoja. "Monissa tiukan parlamentaarisen kontrollin länsimaissa lakia rikkova kansanedustaja joutuisi eroamaan – tai ymmärtäisi erota itse", kirjoittaa Tero Lehto Tietoja Koneesta - blogissa (Saako tekijänoikauslakiakin rikkoa, Timo Kalli?).
Vaalirahoituslakia on tässä suhteessa tosiaankin kiinnostavaa verrata tekijänoikeuslakiin, jossa myös on piirteitä, jotka ovat houkuttaneet kansalaisia toimimaan omantuntonsa eivätkä lain mukaan.
Vuoden 2006 alusta voimaan tullut uusi tekijänoikeuslaki koetteli kansalaisten oikeustajua ja aihetta käsiteltiin laajasti verkossa ennen lain säätämistä (ks. esim. Pinseri 27.9.2005: Tekijänoikeuslaki - ratkaiseva viikko alkaa).
Radio Neukkula - podcastissa #11 23.1.2006 (MP3), oli haastateltavana Mikko Rauhala (ajassa 6'25 puhutaan joukkotunnustuksesta ja masinointi.org - kansanliikkeestä).
Antti Vilpposen käynnistämä Olen rikollinen - kampanja sai blogosfäärissä laajaa näkyvyttä (Digitoday: Bloggaajat tunnustautuvat rikollisiksi). Kampanjan tarkoituksena oli kyseenalaistaa uusi tekijänoikeuslaki viestimällä, että uusi laki tekisi rikollisia kuluttajista, jotka ostavat kopiosuojattua musiikkia tai elokuvia ja haluavat nauttia siitä haluamallaan tavalla.
Uusi tekijänoikeuslaki kaikessa epäselvyydessään sai kritiikkiä myös Kuluttajavirastolta (ks. Tuhat sanaa 22.9.2005: Epänormaalia musiikin käyttöä Käpylässä).
Niin moni ajatteli, että immateriaalioikeuksien kehittäminen ei saa tapahtua puhtaasti kaupallisista etunäkökohdista lähtien, että syntyi myös hanke Tietoyhteiskuntapuolueen perustamiseksi.
Vaalirahoituslain tavoitteena on tehdä yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta entistä läpinäkyvämpää. Tekijänoikeuslain tarkoitus on mitä ilmeisimmin ollut turvata sisältöteollisuuden elinehdot muuttuvassa toimintaympäristössä - ja hyvin ne on turvattukin, lain kirjaimessa. Mitä siitä, että yhä suuri osa kansalaisista kokee lain yhdentekeväksi (Hs.fi 15.1.2007: Verkkopiratismi jatkuu laista huolimatta).
Ruotsin Piratpartietin puheenjohtaja Rick Falkvinge on nostanut esille sen, että tiedostonjakajien jahtaamisella voi olla laajoja yhteiskunnallisia seurauksia: " -- koko nuorisosukupolvi oppii näkemään oikeuslaitoksen omana vihollisenaan. He oppivat, että oikeuslaitos seisoo aina vain sen puolella, jolla on eniten rahaa. Tämä on seuraus tämän päivän tekijänoikeuslaeista, ja siksi niiden yhteiskunnallinen hinta on aivan liian korkea hyväksyttäväksi." (Piraattiliitto.org: P2P-tuomioiden yhteiskunnallinen hinta: "Nuoriso menettää uskonsa oikeuslaitokseen")
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti