Digimedia

Twitter on ostanut blogialusta Posterousin. Fast Company näkee hankinnassa suunnitelman integroitua yhä tiiviimmin Applen käyttöjärjestelmään.

Twitter oli Bloomberg Businessweek-lehden kansijuttuna maaliskuun ensimmäisessä numerossa: Twitter, the Startup That Wouldn't Die (kuuntele podcast).

Viidessä vuodessa Twitter on onnistunut kasvamaan merkittäväksi tiedonvälityksen työkaluksi ja vakiinnuttamaan hashtagit (#) valtavirtaan.

Vieläkö tämän blogin lukijoissa on Twitter-kieltäytyjiä?

Avoimuutta on näin nettiaikana kahta lajia: vanhanaikaista, lain vaatimaa passiivista avoimuutta, jossa tietoa saa kun kysyy (jos saa - ks. Matti Wibergin juttu HS 19.12.2010 Salaajien valtakunta, PDF), ja uudenlaista, aktiivista avoimuutta, jossa tietoa tarjotaan oma-aloitteisesti jopa keskeneräisiin asioihin mielipiteitä kysellen.

Pyysin nettituttuja tänään Twitterin, Google+:n ja Facebookin kautta auttamaan sen pohtimisessa, missä kaikissa näkökohdissa aktiivinen avoimuus erottuu vanhanaikaisesta avoimuudesta, jota nykyään täytyy kutsua passiiviseksi. Tässä päivän työn tulos. Dokumentti on CC-BY-lisensoitu, joten ota kopio ja tee oma versiosi, tai tule muokkaamaan tästä parempi.

Olen viime viikkoina kirjannut muistiin muutamia internetin sääntelyyn liittyviä laki- ja sopimusasioita niin, että erästä blogin lukijaa alkoi askarruttaa, onko minulla jotakin hampaankolossa tekijänoikeuksia vastaan. Ei toki. Amerikkalaisen sisältöteollisuuden piratisminvastainen taistelu on pystyttävä tasapainottamaan digitaalisen ja verkottuneen viestintäympäristön mahdollisuuksien hyödyttämisen ja uusien palvelujen kehittämisen kanssa.

Toisille tiedon vapaa levittäminen on uskonto. Omakin näkökulmani tekijänoikeuskysymyksiin on arvopohjainen: uskon avoimuuden ja jakamisen rikastavan digitaalista kulttuuriamme ja haluan levittää tietoa tekijänoikeuksien luovutuslisensoinnin mahdollisuuksista. Esimerkiksi Creative Commons -lisenssin käyttäminen itse tuottamiensa mediasisältöjen kuten valokuvien tai tekstien julkaisemisessa mahdollistaa niiden joustavan uudelleenkäytön. Avoimien lisenssien käyttöön kannattaa perehtyä (vaikkapa Tarmo Toikkasen avulla).

Käytännössä sisällön tuottajana suhtaudun tekijänoikeuksiin pragmaattisesti: ne ovat osa sitä sopimusjärjestelmää jonka varassa asiat toimivat; omalta kohdalta esimerkiksi haluan kirjoittamieni kirjojen löytyvän suomalaisista kirjakaupoista joten kustantaja kustantaa kirjani ja saa sen kirjakauppojen kautta kaupaksi ja niin edelleen. (Nyttemmin kirjat saa myös ladata netistä ilmaiseksi yksityiseen käyttöön.)

Millaisia tulokulmia tekijänoikeuksiin teillä, tämän blogin lukijoilla, on? Joukossa taitaa olla koko skaala piraateista mediamoguleihin? Se olisi ainakin hedelmällistä keskustelun kannalta!