Tuhat sanaa

"Tiedonvälityksen mahdollisuudet ovat nyt paremmat kuin koskaan. Lehtien tekeminen ei silti ole muuttunut juuri mitenkään. Miksei lukijoiden osaamista ja innostusta hyödynnetä, kun siihen kerran on niin hienot välineet?" Näin pohtii Tietoviikon toimittaja Jouni Junkkaala, jonka Avoin juttu on julkaistu tänään.

Kommenttipuheenvuorossaan (kuva) Junkkaala pitää hanketta onnistuneena prosessina, ja jättää lopputuloksen laadun lukijan arvioitavaksi.

Ks. Tuhat sanaa 16.2.2010: Jouni Junkkaala organisoi avointa jutuntekoa verkossa

Erikoistutkija Heikki Kuutti Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitokselta kirjoitti Hesarin Sunnuntaidebatissa, että lukija-asiamies lisäisi luottamusta mediaan. Kuutista on erikoista, että "herkästi toisten tekemisiin puuttuvat viestimet eivät itse ole halunneet avautua ulospäin".

Olen samaa mieltä kuin Kuutti siitä, että journalistisia päätöksiä on perusteltava, eivät ne aina itsestään lukijalle aukene. Lääkkeeni vain on aivan eri: yhden lukija.asiamiehen sijasta toimittajien on itse oltava yleisöjensä kanssa tekemisissä nykyistä enemmän.

Aivan kaikki eivät tosin heti ilmoittautuisi vapaaehtoiseksi olemaan töissä Facebookissa.

Muuttunut valta-asetelma, yleisöjen muuttuminen itsekin sisällön tuottajiksi ja merkittävä ajankäyttö sosiaalisen median palveluissa on kuitenkin jo havahduttanut valppaimmat toimintaan.

Sanomalehti Kalevassa on reilun kuukauden työskennellyt sosiaalisen median tuottajana Erkki Hujanen (katso video).

Jarno Alastalo työskentelee Aller Media Oy:ssä Social District Officerina (katso video) ja etsii parhaillaan tiimiinsä sosiaalisen median koordinaattoria. Sanoma News haki juuri päättyneessä haussa sosiaalisesta mediasta vastaavaa tuottajaa Iltasanomiin.

"Sosiaalinen media edellyttää uudenlaista osaamista työelämässä", kertoo Yliopistouutisetkin (TYT ja Rekry: "Sosiaalinen media synnyttää uusia ammatteja"). Artikkelissa kehittämispäällikkö Kaisa Lammi rekrystä ja suunnittelija Jukka Sihvola TYTistä sanovat, että esimerkiksi sosiaalinen media synnyttää erityisesti markkinointiviestinnän alueelle sellaisia uusia ammatteja, joista ei edes vielä tarkalleen tiedetä.

Markkinointi & Mainonta -lehden kolumnisti Tiina Laapio oli seminaarissa kuullut YleX-kanavan nettipersoonasta Siposta. Sippo on verkkojuontaja, yhteisömanageri, jonka tehtäviin kuuluu seurustella ihmisten kanssa netissä.

"Onko tulevaisuuden unelma-ammatti hengaaja? Yrityksen palkkaama henkilö, jonka tehtävänä on luodata organisaation toimintaympäristöä, testata tuotteita ja vaihtoehtoja, olla korvana asiakkaille sekä seurata ja mikä tärkeintä, luoda puheenaiheita -yrityksen kannalta positiivisesta näkökulmasta tietenkin", pohtii Laapio, ja myöntää, että hengaajan nimike olisi tosin harhaanjohtava, sillä ajassa oleminen on sekä yksilölle että yritykselle aivan totista ja resursseja vaativaa työtä.

YleX-kanavan suunnittelupäällikkö Jonna Ferm muuten kertoo kanavan nettistrategiasta ensi maanantaina YLEn sosiaalisen median verkoston (liity FB-ryhmään) kuudennessa tapaamisessa Isossa pajassa.

YLE.fi-etusivutoimituksen sosiaalisen median tuottaja Arttu Silvast pohtii uuden toimittamisen muotoja omassa blogissaan.

Chilen maanjäristyksen uutisointi osoittautuu esimerkiksi suoran videolähetyksen voimasta. Havaijin rannikolla vyöryvien vesimassojen liikkeitä on koukuttava katsoa hyvin selostetusta lähetyksestä. CBS:llä oli tarjota ainutlaatuista suoraa kuvamateriaalia Hilo Beachilta, ja linkki Ustream-palveluun, jossa kuvan yhteydessä oli reaaliaikaista pikaviestivirtaa, kiersi netissä.

Twitterin listoja kokosi useampi uutismedia.

Huffington post koosti Chilen tsunamin vaikutuksia seuraavan uutissivun automaattisesti päivittyvistä Twitterin listoista ja samaisesta saatavilla olevasta upotettavasta Ustream-palvelun CBS:n suoraa lähetystä jakavasta videopoayeristä.

Ulkopuolisista lähteistä koostetun sivun hyvä puoli on täysi reaaliaikaisuus riippumatta toimituksen resursseista, miinuspuoli se, että jos ulkopuolinen syöte kaatuu, jää sivu ilman sisältöä.

Hawaii News Now -sivustolla ongelma oli toisenlainen: minulta puuttui vaadittava videokoodekki, Microsoft Silverlight. Sen käyttöönotto onnistui uutisnälässä kuitenkin rivakasti.

Tietoviikon verkkotuottaja Jouni Junkkaala tekee suomalaisen avoimen journalismin historiaa. Hänen johdollaan kirjoitetaan parhaillaan juttua maaliskuussa ilmestyvään Tietoviikko-lehteen 4/2010. Aihe on valittu yhteisön jäsenten kesken, samoin näkökulma.

Juttua on kehitelty mikroblogipalvelu Qaikussa ja tekstiä työstetty Etherpadissa. Tekstin valmistumisen deadline 26.2. lähestyy, mutta paketti on vielä levällään.

Junkkaalan keskustelunavauksia Qaikussa:

• Mistä aiheesta Tivin avoin juttu pitäisi kirjoittaa? 90 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi Hki 16.01.2010 (fi)
• Tehdään yhdessä juttu Tietoviikkoon! Suunnitellaan ja kirjoitetaan avoimen yhteisöllisesti juttu 5.3.2010 ilmestyvään lehteen. 39 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi Helsinki, Finland 16.01.2010 (fi)
• Heitellään tähän asioita, joita Tivin avoimessa jutussa pitäisi käsitellä. 70 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi . 04.02.2010 (fi)
• Liiketoimintaa avoimella datalla -jutun rakenne?
  22 kommenttia J1one kanavalle #AvoinJournalismi . 4 päivää sitten (fi)

Valmistuuko juttu ajoissa?

"Tämä on kyllä tuhannen taalan kysymys tässä ja kaikessa muussa vapaaehtoistoiminnassa (ja monessa muussakin toiminnassa). Kuka tekee raa'an toteutuksen? (Tämän jutun osalta en ole vielä päättänyt, mitä teen jos juttu ei näytä valmiilta deadline-hetkellä. Väännänkö sen itse luettavaan kuntoon yön aikana vai jätänkö matskun sellaiseksi kuin se täällä muodostuu ja kuvitan jutun näihin ketjuihin osallistuneiden naamoilla. ;-)" J1one kommentoi kanavalle #AvoinJournalismi . 4 päivää sitten (fi)

Etherpad on samanaikaiseen tai eriaikaiseen yhteiskirjoittamiseen tarkoitettu alusta, jonka Google on hiljakkoin ostanut. Etherpad-dokumentissa "Avoimen datan kudelma" kuvataan projektin tarkoitus ja taustat ja linkitetään Qaikun tärkeimpiin ketjuihin.

"Tähän dokumenttiin rakennetaan Tietoviikon numeroon 4/2010 tuleva juttu avoimesta datasta. Jutusta keskustellaan Qaikun Avoin Journalismi -kanavalla http://www.qaiku.com/channels/show/AvoinJournalismi/hotqaikus/ Sieltä löytyy tietoja jutun lähtökohdista http://www.qaiku.com/go/5enw, aiheesta http://www.qaiku.com/go/5eny, sisällöstä http://www.qaiku.com/go/5o3p ja jutun rakenteesta http://www.qaiku.com/go/5rp6. Juttua on rakennettu myös toisessa Etherpad-dokumentissa: http://etherpad.com/11ENZe9ZMt"

Junkkaala puffasi hanketta on Tietoviikossa 4.2. otsikolla Tee juttu Tiviin.

"Miten nettiä voisi paremmin hyödyntää jutunteossa? Tietoviikko päätti selvittää. Loimme keskustelupalvelu Qaikuun uuden kanavan ja käynnistimme siellä avoimen jutuntekoprosessin. Olemme jo saaneet valittua aiheen ja nyt tiivistämme siitä tarkempaa juttuideaa. Tarkoituksena on siis tarjota kenelle tahansa mahdollisuus osallistua jutun tekemiseen ja lopulta tuottaa suunnilleen aukeaman juttu Tivin 5. maaliskuuta ilmestyvään nelosnumeroon."

Qaiku-ketjujen lukeminen osoittaa, että toimittaja on saanut tehdä hartiavoimin töitä juttuprosessin ohjaamisessa. Junkkaala on tehtaillut aloitteita, kommentoinut yhteisöstä tulevia kommentteja ja koonnut rönsyilevistä keskusteluista tiivistelmiä pitääkseen ideoijat selvillä kokonaistilanteesta. Verkkokeskustelu on jatkunut myös työajan ulkopuolella kotoa.

Verkosto tarpeen

Jouni Junkkaalalla on Qaikussa 27 kontaktia eli molemminpuolista sidosta. Lisäksi hän seuraa yhdeksää nimimerkkiä, ja 15 seuraa häntä yksipuolisesti. Verkoston laajuus ei ole itsetarkoitus, mutta hankkeen onnistumista toki auttaa se, mitä useampi huomaa sen olemassaolon voidakseen päättää liittyä tekijöiden joukkoon.

Tulevaisuuden journalismi täytyy rahoittaa nykyistä useammasta lähteestä tulevalla rahalla. Lehdet voisivat vaikkapa myydä osaamistaan tai laajentaa rooliaan tapahtumajärjestäjinä, ehdottaa journalismin ansaintalogiikoihin USAssa perehtynyt Tanja Aitamurto.

Lehdet tavoittavat yhä enemmän ihmisiä, jos lasketaan yhteen paperilehtien tilaukset ja verkkopalvelujen kävijät. Vaan verkkopalvelujen kävijöitä ei suit sait käännetäkään tulovirraksi.

Verkkolehdet eivät myöskään ole ainoita toimijoita, joilta onnistuu yleisöjen tavoittaminen verkossa. Hakukoneet ovat kaapanneet verkon käytön herruuden ja yhteisösaitit kasvattavat merkitystään.

Sitä mukaa kun sanomalehtien suhteellinen asema yleisöjen kerääjänä heikkenee, vähenevät niiden mainostulot. Sisällön myyminenkään verkossa ei välttämättä onnistu.

Päivälehden museo täyttyi tänään alansa tulevaisuudesta kiinnostuneista journalisteista kun Helsingin sanomien Säätiön tuella USAssa journalismin ansaintamalleja tutkinut toimittaja Tanja Aitamurto julkaisi raporttinsa.

Kymmenen väitettä journalismin tuhosta – ja miksi niistä ei
kannata huolestua - raportti journalismin trendeistä Yhdysvalloissa vuonna 2009 (lataa pdf-tiedosto) on toiveikas journalismin tulevaisuuden suhteen, vaikka tunnistaakin sen ilmiön, että journalistien ammattikunta sellaisena kuin se viime vuosikymmenet on totuttu tuntemaan, harvenee ja tilalle astuvat monenlaiset muut toimijat pienistä muutaman hengen mediayrityksistä kissanhäntä kainalossa kirjoittaviin asiansa ajajiin.

Tilaisuuden paneelikeskustelussa (ääninäyte oheisessa kännykkävideossa) optimismin ja varautuneisuuden tunnelmissa ajatuksia vaihtoivat Mikaelit Pentikäinen ja Jungner sekä yrittäjät Jyri Engeström ja Helene Auramo.

Krista Kauppisen lennossa tekemät muistiinpanot tilaisuudesta