Tuhat sanaa

Sanomalehtien kustantajien on keskitettävä markkinointivoimansa, sisällöntuotantovoimansa ja mainosmyyntinsä ja kehitettävä ainutlaatuisia paino-, verkko- ja mobiilituotteita, joita kuluttajat ja mainostajat arvostavat. Näin summaa Alan D. Mutter blogissaan (Local news rivals doom publisher pay walls), neuvoen verkkolehtiä luopumaan maksumuurista ja kilpailemaan uusien toimijoiden hyperpaikallisten verkkopalvelujen kanssa.

Mutterin mukaan Yahoo on kehittämässä omaa paikallisuutispalveluaan, jollaista tarjoavat jo AOL:n Patch.Com, MSNBC’n Everyblock.Com ja Huffington Post (esim. HuffPost-New York).

(Blogilinkki Facebookista Pekka Pekkalan ja Matti Lintulahden kautta.).

Helsingin sanomat uudisti hiljattain Omakaupunki-palvelunsa yhdistämällä siihen Vartti.fi:n paikalliset sisällöt.

Toimittajien on oltava kartalla, samalla kartalla yleisöjensä kanssa, niin kuvaannollisesti kuin konkreettisesti. Mutta millaisia uusia näkökulmia paikkasidonnaisuus tarinankerronnallisesti voisi tuoda? Millä tavalla uutismedia voisi yhdistää ihmisiä paitsi aiheiden, myös niille relevanttien paikkojen kautta toisiinsa? Olen työni puolesta mukana järjestämässä seminaaria paikka- ja sijaintitiedon käyttämisessä media-alalla. Maksuttomaan Spot On - Locative media - seminaariin voivat ilmoittautua aiheesta kiinnostuneet tarinankertojat ja kehittäjät.

Jotta bloggaaminen olisi palkitsevaa, siihen on oltava jokin sisäsyntyinen oma motivaatio. Tämä käsitykseni vahvistui, kun luin Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksen tämän keväisen Journalismin lajit -kurssin opiskelijoiden blogeja. Yksi moitti bloggaamista tarpeettomaksi kurssin ja oppimisen kannalta. Toinen osasi syyttää bloggaajien keskinäisen vuorovaikutuksen puutetta.

Lainauksia:

• "Blogin pitämisessä journalismin harjoituskurssin yhteydessä on vain se huono puoli, että nettipäiväkirja jää väkisinkin ylimääräiseksi. Niin HT:n, minun kuin monen muunkin blogissa näkyy epäsäännöllisyys. Ajan tasalla on vaikeaa ja epämielenkiintoista pysyä, kun blogikirjoittelu ei harjoita journalismin saralla mitenkään." (Teekupit)
• "On harmi, että blogit ovat näin kuollut foorumi. Hupatossun esille ottamista asioista olisi voinut keskustella ihan naamatustenkin koko porukalla. Muutkin olisivat hyötyneet ammattiin liittyvästä pohdiskelusta." (Shettis)
• "Blogikokeilu yleensä on mielestäni epäonnistunut. Usein oletetaan, että blogitilin tekemisen osaaminen riittää koulutukseksi bloggaukseen. Kuten Timo-Pekka hyvin sanomalehtien blogeihin viitatessaan (ihan oikeassa blogissa!) kirjoittaa, pitäisi bloggaamistakin miettiä. " -- Blogeihin liittyvä vuorovaikutteisuus ja jonkinnäköinen keskinäisriippuvuus jäi näistä harjoitusblogeista järjestään puuttumaan. Jos yhteyttä Blogistaniin ei ole, kannattaisi mieluummin vaikka pitäytyä raivostuttavissa oppimispäiväkirjoissa (en voi uskoa että kirjoitan näin!)." (Hupatossu)

  Vai olivatko ne blogeja? Hupatossun kirjoitus yllä oli ainoa, josta löysin oikean linkin, siis sellaisen, jota klikkaamalla pääsi kyseiselle verkkosivulle. Muutamassa muussa blogikirjoituksessa verkko-osoitteita mainittiin kyllä tekstissä, erityisesti harjoitustehtävässä, jossa piti arvioida valitsemansa yhden kurssitoverin blogia.

  Lukemani perusteella tiivistän kehitysideana kurssin vetäjälle syksyksi: ottakaa bloggaus mukaan kurssin alkuun yhtenä journalistisen sisällöntuotannon käytäntönä. Opetelkaa linkittämään, ja varatkaa aikaa kurssilla toisten blogien lukemiselle ja kommentoimisellekin, siinä missä muillekin harjoitustehtäville. Näin blogin päivittäminen saisi lisää statusta kurssin sisällöissä.

  Muita yleisempiä havaintoja kurssiblogien silmäilyn jälkeen:

  Blogisissa on läsnäolon tuntua, jos
  

  • kirjoittaja linkittää muualle
    
  • kirjoittaja kertoo jotain itsestään ja blogistaan sille varatussa paikassa about -sivulla
    
  • kirjoituksille on annettu kategoriat, eikä ainoa kategoria ole "uncategorized"
    
  • blogissa ei näy blogialustan oletussisältöjä kuten tekstiä "Just another WordPress.com weblog" siinä, missä voisi olla motto, ja Blogrollissa on muutakin vain palvelun oletuslinkit

  Tällaiset asiat eivät ole turhaa koristelua, vaan ne viestivät kirjoittajan halukkuudesta jakaa oppimaansa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Läsnäolon tuntu välittyy, kun blogin parissa viettää aikaa.

  Ajan käyttäminen vaatii motivaatiota. Ulkoa tuleva määräys pitää blogia ei motivaatioksi pitkälle kanna.

  Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole esittää kritiikkiä esimerkkeinä käytettyjä kurssiblogeja kohtaan, vaan tuoda esiin niitä yleisiä haasteita, joita ulkoapäin annetuissa tavoitteissa tulee vastaan.

  Mistä muista asioista mielestänne blogiin tulee läsnäolon tuntu? Kirjoitan verkkoläsnäolosta myös Löydy-kirjaan, joten kommenttisi saattaa päätyä täydentämään kyseistä kappaletta kirjassa.