Kaupunkikulttuuri

Alussa oli Miitti, ja sillä lukemattomia eri alalajeja purkki- ja assymiitistä larppi-, blogi-ja jaikumiittiin.

Miittien lisäksi kokoonnutaan muillakin otsikoilla. Twitter-aktiiveilla on Tweetupit,
Twestivaalit ja kotimaisittain vielä Taskubileetkin (jollaisista jpruohiston kuva yllä).

Viikon päästä Espoon Aalto Design Factoryllä kuhisee taas yhdenlaista nettiväkeä, kun uusi sosiaalisen median tapahtuma Sometime2010 tuo tässäkin blogissa esitellyn Katja Presnalin New Yorkista ja muita kiinnostavia netistä tuttuja yhteen. Paikalle suuntaa myös viestintäalan yrittäjä, perhetuttu Marko Sykkö (kuuntele AudioBoossa):

Tämäkö on sitä nettiväkeä?

Nettiväki tapaa siis toisiaan innokkaasti ja dokumentoi tapaamisia niillä samoilla palstoilla, joilla on alunperin tutustuttu.

Mutta mitä tämä fiksusti ja filmaattisesti esiintyvä väki on, kun se ei lainkaan muistuta sitä kuvaa aggressiivisesti rahvaanomaisia mielipiteitä puskasta laukovasta nettiväestä, jota valtamedia välittää? Kari A. Hintikan blogin kommentin kautta löysin Marko Hamilon Tiede-lehteen kirjoittaman mainion kolumniin Ystäviä kasvokkain, ääliöitä netissä?, jossa uskottava selitys ilmiölle.

"Havainto on kuitenkin varmaankin jokaiselle tuttu: arjessa työelämässä ja vapaa-ajalla kohtaa tuttuja ja tuntemattomia, joista ylivoimainen valtaosa on oikein miellyttäviä ihmisiä. Sitten jos eksyy Hesarin tai Suomi24:n keskustelupalstalle, tuntuu kuin äänessä olisivat aivan eri ihmiset."

Entäpä jos ne ovat eri ihmisiä, Hamilo kysyy ja perustelee:

"Emme oikein haluaisi myöntää elävämme “luokkayhteiskunnassa”, mutta kun hyvin koulutetut ihmiset vähemmän koulutetusta rahvaasta erillään pitävä muuri murtuu tai ainakin muuttuu läpinäkyväksi, keskiluokka järkyttyy."

Aina ei miitti onnistu, mistä kertoo tämä hakukoneeseen tarttunut Helsingin yksinäisten pitämättä jäänyt miitti.

Millaisia ovat omat parhaat miittimuistosi? Kerään tarinoita nettiväen tapaamisista paitsi tämän blogin lukijoiden iloksi, myös Löydy-kirjassa mahdollisesti kerrottavaksi.

Foursquare on paikka- ja sijaintitietoa hyödyntävä verkkopalvelu, jonka avulla voit jättää digitaalisia jalanjälkiäsi kaupungilla kulkiessa ja nuuskia muiden eri paikkoihin kiinnittämiä viestejä.

Älypuhelimeen (iPhone, Android, Blackberry) asennettava sovellus seuraa, missä liikut, kun olet antanut sille luvan paikantaa itsesi, ja antaa halutessasi ilmoituksia, jos kaveri liikkuu lähistöllä tai jos kaverit ovat antaneet vinkkejä lähistöllä olevista palveluista.

Paikkoihin ilmoittaudutaan klikkaamalla "Check in" silloin, kun halutaan jättää jälki. Paikka joko valitaan listalta tai ellei sitä vielä ole kukaan lisännyt, ilmoitetaan itse.

Kavereita etsitään joko sähköpostiosoitteen perusteella tai Twitter- ja Facebook-kytkennöillä. Eri paikoissa kulkiessaan voi myös seurata puhelimestaan, keitä niillä kulmilla kulkee.

New York Times ja kahvilaketju Starbucks ovat ensimmäisten Foursquaren kaupallisten hyödyntäjien joukossa. Lehti laatii listoja kiinnostavista paikoista, joihin sen lukijat voivat poiketa, ja kahvila tarjoaa erikoiskohtelua vakkareilleen. Foursquare tarjoaa yrityksille uuden tavan kerätä asiakastietoa fyysisen ja digitaalisen ympäristön yhtymäkohdassa.

Fast Companyn mukaan palvelu yhdistää geotägäyksen, sosiaalisen pelaamisen, hyperpaikallisen mainonnan ja lisätyn todellisuuden.

Samoja teemoja kaupunkiympäristön jäsentämisestä ja "urbaanista infrastruktuurista" on Nordkappin Urban Screens -esityksessä. Heidän ajattelunsa lähtee liikkeelle kaupunkiympäristöön sijoitetuista kosketusnäytöistä, joille julkinen sektori tuottaa tietoa palveluna kansalaisilleen. Lisäksi kansalaiset itse liikkuessaan paikasta toiseen tuottavat lisää tietoa, joka voidaan näyttää reaalikaisesesti näytöllä, esimerkiksi missä liikkuu eniten väkeä jne.

GPS älypuhelimissa ei ole mikään nouseva trendi, vaan olennainen ominaisuus, jota monet arkiset palvelut hyödyntävät, kirjoittaa CNET.

Sosiaalinen ja mobiili netin käyttö on vähintäänkin tuloillaan. Eikähän idea kaveripaikannuksesta uusi ole - kuka muistaa Elisan Zirclen? Tai Brightkiten, tai Jaikun, Latituden, Buzzin...

Olen järjestämässä YLE Keski-Suomessa torstaina 24.9. pidettävää verkkokeskustelutilaisuutta Internetin tietovirroista - siitä, miten twitterit ja qaikut muuttavat sitä, miten tieto kulkee. Tilaisuudessa puhuu verkkovoiman tutkija Kari A. Hintikka ja yhden miehen lämmittelybändin roolissa paikalla on Erkka Piirainen kertomassa Qik-kokemuksiaan ja näkemyksiään.

Tarkoitus on tietosisällön ohella antaa osallistujille käytännöllistä itse tekemällä syntyvää oppia näistä sosiaalisen median työkaluista. Siksi virittelen keskustelua kahdelle mikroblogialustalle pelin kehyksessä.

Peli on avattu Twitterissä (Repliikki #JYV -joukkueen hyväksi varustetaan siis merkinnöillä #ylety #JYV ja #Helsinki - joukkueelle #ylety #Helsinki) ja Qaikussa (#Helsinki) (#JYV) ja kuvio on selitetty työblogissa.

Pelisuunnittelusta ei ehkä täysiä tyylipisteitä tällä suorituksella saa, mutta onpahan vaihtelua tavallisiin vaniljanmakuisiin keskustelunavauksiin. Vai mitä olet mieltä? Kumman sinä haluat voittavan, Jyväskylän vai Helsingin joukkueen?

Päivitys 16.9. klo 23.00: Pelin seurantaa Aalto -blogissa: Paikkatietojen käyttö - konseptointia ja ideointia