Tuhat sanaa

Happy meal

Originally uploaded by Mikko/biomi.org - Tekijänoikeudet

Biologian, lintujen ja valokuvauksen harrastaja, sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon ATK-suunnittelija Mikko Heikkinen sai Opetusministeriön myöntämän Avoimet oppimissisällöt 2008 - palkinnon biomi.org -sivustosta (biomi.org: virallisesti pätevä?).

"Opetusministeriö halusi palkita yksittäisen henkilön tuottaman erinomaisen kokonaisuuden, jossa on taitavasti käytetty hyväksi tietoverkkojen mahdollisuuksia." (Suomen Virtuaaliyliopisto, Uutiset)

Heikkinen on lisensoinut Biomin sisällöt Creative Commons - lisensseillä, joiden perusteella aineistoa voi käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin lähteen mainiten (sopii hyvin opetusmateriaalikäyttöön) tai jakaa ja muokata edelleen, kunhan jakaa lopputuloksen samalla lisenssillä.

Tekijänoikeus-sivulla Heikkinen lupaa selvittää sisältöjen käyttöoikeuksia tiedustelijoille esim. sähköpostitse.

Palkinnon tarkoituksena on tukea avoimen ja yhteistyöhakuisen toimintakulttuurin leviämistä.

Katso myös:

• Teemu Leinonen 2005: Creative Commons - vaihtoehto oppimateriaalien tekijänoikeuksien hallintaan
• Opemedia: Avoimet oppimateriaalit

| View | Upload your own

Kuluttajien käytös on muuttunut merkilliseksi. Yhtäältä revitään ilmaiseksi se, mikä irti saadaan: esimerkiksi musiikki, elokuvat ja uutiset, sillä seurauksella, että sisällön kustantajat ja julkaisijat joutuvat panemaan liiketoimintamallinsa uusiksi. Toisaalta ollaan valmiita maksamaan oikeaa rahaa pikselikukkasista ja taikamiekoista. Virtuaalituotteiden tiimoilla käy jo miljardisnes.

Uuden internetin ilmiöt vaikuttavat markkinoinnin kaikkiin osa-alueisiin. Olin tänään puhumassa sosiaalisesta mediasta opetuksen näkökulmasta markkinoinnin opettajien MOPEDI - seminaarissa. Oheinen esitys on julkaistu Creative Commons - lisenssillä.

Katso myös: Irmeli Pietilä neuvoo Slidesharea ja Creative Commonsia, Google Scolaria ja Google Booksia ja RSS-syötteitä ja Google Readeriä.

Sosiaalisesta mediasta opetuksessa ja oppimisessa kiinnostuneita tapaa mm. Sometu.ning.com - verkostossa.

Hippi Hovin paperimuistiinpanot

Originally uploaded by tuija

Sosiaalinen media tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia yhdessä opppimiseen. Uusimpana löytönä yhä useammalle on reaaliaikainen ajatustenvaihto mikrobloggauspalvelu Jaikussa.

Yliopisto-lehden päätoimittaja Marja Pemberton pohtii erilaisia verkon käyttökulttuureja oman viimeaikaisen kokemuksensa valossa. Hän oli taannoin Helsingin Yliopiston Tiedeviestinnän luentosarjassa puhumassa ja kirjoittaa kokemuksestaan blogissaan:

"Pidin pari viikkoa sitten luennon tiedeviestinnän opiskelijoille ja kerroin Yliopisto-lehden tekemisestä. Mainitsin sivumennen myös tekeillä olevasta verkkosivujen freesaamisesta. Jotkut opiskelijat näpyttelivät läppäreitään, tekevät muistiinpanoja, ajattelin. En odottanut kovin paljoa keskustelua sadan opiskelijan luentosalimuodostelmassa, mutta kyllä sitäkin syntyi. Varsinainen yllätys tuli kuitenkin sähköpostilla jälkikäteen. Sain yhdeltä opiskelijalta linkin luentomuistiinpanoihin ja neljän osallistujan keskusteluun, jota oli käyty esitykseni aikana. Se oli mielenkiintoista! Simultaanikommentointia, paljon enemmän keskustelua kuin noin isolla luennolla olisi koskaan voinut käydä. Oli kiinnostavaa katsoa, mitkä asiat oli poimittu muistiin merkittäviksi. Kaikkein kiinnostavinta oli kuitenkin opiskelijoiden ideapallottelu siitä, mitä Yliopisto-lehden verkkosivuilla voisi olla. (Ajatusten temmellyskenttä).

Jaikun #tiedeviestinta - kanavalla on tehty kimppamuistiinpanoja pitkin talvea.

Teksasissa Austinissa viime viikolla pidetyssä SXSW - musiikki-mediakulttuurifestivaalissa luentoihin, seminaareihin ja bileisiin osallistujien keskinäisen kommunikoinnin välineenä toimi Twitter (The Guardian: Twitter crowd goes bananas at SXSW).

Jaiku tuntuu sopivan varsin mukavasti tapahtumien taustaviestintäkanavaksi. Lyhyet repliikit voi kirjoittaa ja julkaista kännykälläkin, kuten itse tein tänään istuessani Musiikki & Media - seminaarissa Sibelius-akatemian kamarimusiikkisalissa.

Kuvituskuvassa Radio Vaasan Hippi Hovin muistinpanot, jotka hän antoi ystävällisesti kuvata nettiä varten.

Omat muistiinpanoni tein reaaliajassa paikan päältä kännykällä Flickriin ja Jaikuun.

• Musiikkimedian uusjako, Musiikki & Media; Jussi Suvanto, Voice
• Petter Byholm, Basso Media - musiikkiyhteisöstä ideamediaksi
• Heikki Hilamaa, YLE UP, Radio vs. Uudet palvelut
• Flickr: Musiikki & Media

Kaikki eivät vuorovaikutteiseen yhdessä oppimiseen kuitenkaan usko. Iowa State University - yliopiston journalismin laitoksen johtaja haluaa kieltää tietokoneen käytön luennolla. Joukkoviestintä ja yhteiskunta - luentosarjan osallistujien pitää tehdä muistiinpanoonsa kynällä ja paperilla, kertoo Des Moines Register (ISU journalism director challenges cyber trend).

Aika moni nettituttavani kertoo kuulumisistaan sosiaalisen median työkalujen mahdollistamilla lyhyillä sähkösanomilla, status- tai niin sanotuilla olotilaviesteillä: "Odotan junaa Pasilassa tai Jahas. Lounaalle Klubille."

Olotilansa voi ilmaista mesessä ja skypessä, MySpace- ja Facebook - yhteisöissä ja nykyään jopa bisnesverkostoitumispalvelu LinkedInissä. Viimeksi mainitussa yhteydessä on tarkoitus huhuilla omalle verkostolleen, millaisen projektin parissa juuri nyt askaroi.

Jaikun isä Jyri Engeström esittelee palvelua mielellään puhumalla vaimostaan ja isästään, joiden kanssa hän haluaa vaihtaa olotilakuulumisia pitkin päivää. Käytännössä Jaiku ja Twitter ovat useimmilla kuitenkin muiden kuin lähimpien perheenjäsenten välisessä olotilaviestinnässä. Kari A. Hintikka kirjoitti tällaisista palveluista viime viikolla Helsingin Sanomissa (HS - Tiede & Luonto - 4.3.2008: Verkossa jaikuvat pikasyötteet) ja kuvasi miten mm. tutkijat ja opiskelijat ovat soveltaneet työkalua omiin tarpeisiinsa.

Vaikeinta onkin valita, millä kaikilla sosiaalisen median alustoilla olotilaansa haluaa julistaa, ja keille. Vittu kun vituttaa täällä palaverissa - tyyppiset statusviestit toistuessaan kertovat kirjoittajastaan ja tämän työyhteisöstä ajan saatossa ehkä enemmän kuin on tarkoitus. Toisaalta olotilaviesteillä on helppo kiillottaa tuttavapiirille suunnattua julkisuuskuvaansa: "Kokkasin gourmet - tason illallisen ja Tulipa käytyä taas juoksemassa 10 km".

Itselleni Jaiku on osoittautunut oivaksi blogin jatkeeksi. Jaikuyhteisölle voi hihkaista jotain puolipäätöntä päivän säätilasta ja saada vastauksista tunteen ihmisten keskellä olemisesta, vaikka olisikin itsekseen. Toisaalta omista kontakteista on apua ihan asiallisissa kysymyksissä kuten esimerkiksi tämän blogimerkinnän taustatutkimuksessa.

Nettituttavapiirin ulkopuolisille jaikuja ja twittereitä on vaikea myydä. Common Craftin Twitter - opetusvideossa kuvataan, että mikrobloggaus Twitterillä kertoo siitä elämästä, mikä jää sähköpostiviestien ja bloggaamisen välimaastoon.

Businessweekin toimittaja Sarah Lacy oli buukattu musiikki-mediakulttuurifestivaali SXSWiin haastattelemaan Facebookin perustajaa Mark Zuckerbergia elävän yleisön edessä. Haastattelu epäonnistui yleisön mielestä surkeasti. Valtavirtamediajournalisti ei osannut asettua niche-yleisön asemaan kysymään juuri tätä yleisöä kiinnostavia kysymyksiä.

Keskustelun alussa Zuckerberg alkoi esimerkiksi kertoa kiinnostavaa tarinaa siitä, miten kolumbialaiset Facebookin käyttäjät ryhtyivät vastustamaan guerrilloja, mutta toimittaja jyräsi päälle bisnesnäkökulmaa.

YouTubesta löytyy useita kopioita haastattelusta.

Buzzmachine - blogin Jeff Jarvisin mielestä Lacy olisi voinut vaikka blogata viikkoa etukäteen haastatteluaikeestaan ja antaa yleisölle tilaisuuden ehdottaa relevantteja kysymyksiä (Zuckerberg interview: What went wrong).

Toisekseen Jarvis moittii vanhemman haastattelijan tapaa kiusoitella haastateltavaa tämän nuoresta iästä. Ehkä Lacy yritti saada ujoksi tiedetyn haastateltavansa rentoutumaan yleisön edessä, mutta vähättely kääntyi loukkaukseksi koko nörtähtävää yleisöä kohtaan.

Kun Zuckerberg ehdotti, että niitä näitä puheleva Lacy kysyisi jotakin, yleisö herkesi aplodeihin ja toimittaja vetäytyi puolustukseen: "hei, mä vaan yritän tehdä tässä työtäni, ei tämä niin helppoa ole". Paikalla olleita harmitti myös, että Lacy käytti tilaisuutta puffatakseen kirjaansa useaan otteeseen. Toimittaja pyysi yleisöä lähettämään sähköpostilla palautetta siitä, mikä haastattelussa meni pieleen. Sitä hän oli jo saanut reaaliajassa, twitterissä ja paikalta suorana kirjoitetuissa blogeissa.

Toimittaja voi käyttää sosiaalista mediaa myös yleisöpalautteeseen vastaamiseen.

Lacyn ja Zuckerbergin keskustelun SXSW - haastattelutaltiota voi katsoa sähköisen journalismin opetusvideona yleisöjen ymmärtämisestä. Vastaavia viestinnällisiä mokia tapahtuu varmasti päivittäin, mutta harvoja ruoditaan näin tarkkaan.