Tuhat sanaa

• Kertovatko ihmiset sinulle mielellään, miten ovat ratkaiseet jonkin ongelman?
• Ymmärrätkö, miksi jotkut ihmiset jättävät jakamatta kollegoilleen tietoa turvatakseen oman asemansa?
• Pelkäätkö, että jos kerrot jonkun ideasi julkisesti, joku muu toteuttaa sen ja vie kaiken hyödyn?
• Onko sinulla säännöllisesti tilaisuuksia keskustella omasta työstäsi samalla alalla mutta eri työpaikoissa olevien kollegoiden kanssa
• Tuleeko sinulle usein lehtijuttua lukiessasi mieleen, että asia oli epäselvästi ilmaistu ja että osaisit selittää asian paremmin?
• Pyydetäänkö sinua usein selittämään jokin asia tai opettamaan ja näyttämään, miten jotain tehdään?
• Pystytkö päättämään omasta ajankäytöstäsi työviikkosi aikana?
• Pitävätkö muut sinua asiantuntijana omalla alallasi?
• Jos teette ryhmätöitä etänä sähköisiä työvälineitä käyttäen, osaatko tuoda oman panoksesi rakentavalla tavalla mukaan?
• Tunnistatko urbaanin legendan, jos törmäät sellaiseen tositarinana blogissa tai lehdessä?

Mm. näitä kysymyksiä kannattaa pohtia, kun harkitsee ammatillisen verkkoidentiteetin perustamista. Onko sinulla asennetta, osaamista ja tilaisuuksia perustaa ammatillinen verkkopersoona? Tee Löydy-kirjan nettitesti!

Testiä on kehitelty Typewith.me-dokumentissa. Testin kysymykset on jaoteltu kolmeen luokkaan. B-kysymyksistä puuttuu vielä muutama.

• A: ASENNE: Maksimi = 39 pistettä = 100% tarkoittaa, että sinulla on sisäsyntyinen palo yhdessä oppimiseen ja jakamiseen. Jos lukemasi jäi alle 60%, on mahdollista, että motivaatiosi ei riitä ammatillisen verkkoidentiteetin perustamiseen.
• B: TILAISUUKSIIN TARTTUMINEN: Maksimi 18 pistettä = 100% tarkoittaa, että sinulla on kykyä tarttua tilaisuuksiin - toisaalta aikaa ja toisaalta kyky hoksata mistä voi esimerkiksi blogata. Jos lukemasi jäi alle 60%, on mahdollista että hyvistä aikomuksista huolimatta verkkoidentiteetin toiminta jää ohueksi.
• C: OSAAMINEN: Maksimi 39 pistettä = 100% tarkoittaa, että sinulla on sekä välineet että verkkoviestintätaidot että sisällöllistä substanssia. Jos tuloksesi jäi alle 60%, on syytä panostaa verkkoviestintätaitojen kehittämiseen.

Yoe Uusisaaren kanssa työn alla oleva kirja Löydy - Brändää itsesi verkossa - ilmestyy syksyllä 2010. Seuraa kirjaa Twitterissä: @Loydykirja tai tykkää Facebookissa, niin saat tiedon kirjan saatavuudesta. Viime vuonna kirjoittamamme opas Nettielämää - sosiaalisen median maailmat -kirja on ladattavissa ilmaiseksi: pdf-tiedosto 22,7MB. Kirjaa saa myös ostaa painettuna.

Jotta bloggaaminen olisi palkitsevaa, siihen on oltava jokin sisäsyntyinen oma motivaatio. Tämä käsitykseni vahvistui, kun luin Tampereen yliopiston Tiedotusopin laitoksen tämän keväisen Journalismin lajit -kurssin opiskelijoiden blogeja. Yksi moitti bloggaamista tarpeettomaksi kurssin ja oppimisen kannalta. Toinen osasi syyttää bloggaajien keskinäisen vuorovaikutuksen puutetta.

Lainauksia:

• "Blogin pitämisessä journalismin harjoituskurssin yhteydessä on vain se huono puoli, että nettipäiväkirja jää väkisinkin ylimääräiseksi. Niin HT:n, minun kuin monen muunkin blogissa näkyy epäsäännöllisyys. Ajan tasalla on vaikeaa ja epämielenkiintoista pysyä, kun blogikirjoittelu ei harjoita journalismin saralla mitenkään." (Teekupit)
• "On harmi, että blogit ovat näin kuollut foorumi. Hupatossun esille ottamista asioista olisi voinut keskustella ihan naamatustenkin koko porukalla. Muutkin olisivat hyötyneet ammattiin liittyvästä pohdiskelusta." (Shettis)
• "Blogikokeilu yleensä on mielestäni epäonnistunut. Usein oletetaan, että blogitilin tekemisen osaaminen riittää koulutukseksi bloggaukseen. Kuten Timo-Pekka hyvin sanomalehtien blogeihin viitatessaan (ihan oikeassa blogissa!) kirjoittaa, pitäisi bloggaamistakin miettiä. " -- Blogeihin liittyvä vuorovaikutteisuus ja jonkinnäköinen keskinäisriippuvuus jäi näistä harjoitusblogeista järjestään puuttumaan. Jos yhteyttä Blogistaniin ei ole, kannattaisi mieluummin vaikka pitäytyä raivostuttavissa oppimispäiväkirjoissa (en voi uskoa että kirjoitan näin!)." (Hupatossu)

  Vai olivatko ne blogeja? Hupatossun kirjoitus yllä oli ainoa, josta löysin oikean linkin, siis sellaisen, jota klikkaamalla pääsi kyseiselle verkkosivulle. Muutamassa muussa blogikirjoituksessa verkko-osoitteita mainittiin kyllä tekstissä, erityisesti harjoitustehtävässä, jossa piti arvioida valitsemansa yhden kurssitoverin blogia.

  Lukemani perusteella tiivistän kehitysideana kurssin vetäjälle syksyksi: ottakaa bloggaus mukaan kurssin alkuun yhtenä journalistisen sisällöntuotannon käytäntönä. Opetelkaa linkittämään, ja varatkaa aikaa kurssilla toisten blogien lukemiselle ja kommentoimisellekin, siinä missä muillekin harjoitustehtäville. Näin blogin päivittäminen saisi lisää statusta kurssin sisällöissä.

  Muita yleisempiä havaintoja kurssiblogien silmäilyn jälkeen:

  Blogisissa on läsnäolon tuntua, jos
  

  • kirjoittaja linkittää muualle
    
  • kirjoittaja kertoo jotain itsestään ja blogistaan sille varatussa paikassa about -sivulla
    
  • kirjoituksille on annettu kategoriat, eikä ainoa kategoria ole "uncategorized"
    
  • blogissa ei näy blogialustan oletussisältöjä kuten tekstiä "Just another WordPress.com weblog" siinä, missä voisi olla motto, ja Blogrollissa on muutakin vain palvelun oletuslinkit

  Tällaiset asiat eivät ole turhaa koristelua, vaan ne viestivät kirjoittajan halukkuudesta jakaa oppimaansa ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Läsnäolon tuntu välittyy, kun blogin parissa viettää aikaa.

  Ajan käyttäminen vaatii motivaatiota. Ulkoa tuleva määräys pitää blogia ei motivaatioksi pitkälle kanna.

  Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole esittää kritiikkiä esimerkkeinä käytettyjä kurssiblogeja kohtaan, vaan tuoda esiin niitä yleisiä haasteita, joita ulkoapäin annetuissa tavoitteissa tulee vastaan.

  Mistä muista asioista mielestänne blogiin tulee läsnäolon tuntu? Kirjoitan verkkoläsnäolosta myös Löydy-kirjaan, joten kommenttisi saattaa päätyä täydentämään kyseistä kappaletta kirjassa.