Tuhat sanaa

Yhteiskuntaamme koskettaa moni muutos lähivuosina. Globaalisti ajatellen meidän kaikkien pitäisi lyödä viisaat päät yhteen ja etsiä keinot turvata hyvä elämä kaikille maapallon asukkaille. Paikallisesti ajatellen pitäisi varmistaa kaikille suomalaisille kohtuullinen toimeentulo ja mahdollisuus kokea elämänsä merkitykselliseksi.

Järki sanoo, että tavoitteissa onnistutaan sitä paremmin, mitä enemmän ihmiset tekevät yhteistyötä. Yhteistyötä ei synny ilman luottamusta ja kunnioitusta. Luottamus ja kunnioitus voivat herätä vasta, kun tunnemme toisemme, mikä edellyttää, että olemme toistemme kanssa tekemisissä. Koska kaikki eivät voi olla tekemisissä kaikkien kanssa, olisi onnekasta jos juuri oikeat ihmiset olisivat toistensa kanssa tekemisissä. Se onnistuu, jos teemme itsemme löydettäviksi ja hakeudumme yhteistyöhön.

Tällaiselta arvopohjalta kirjoitamme Yoen kanssa Löydy - Brändää itsesi netissä -kirjaa. Ihanteellinen lopputulos kirjamme oppeja hyödyntävälle asiantuntijalle olisi löytää juuri oikeita oman alan ihmisiä verkosta ja välttyä turhalta aikaa ja voimia verottavalta hapuilulta.

Tulevaisuuden journalistin haasteena on löytää minkä erikoisalan ihmisiä milloinkin. Verkostoitunut journalisti löytää etsimänsä tehokkaammin - ja verkostoitunut asiantuntija löytyy juuri siinä asiayhteydessä kuin on relevanttia.

Hyvä nettimaine, oman henkilöbrändin luominen verkossa, vaatii työtä. Löydy-kirjassa kerromme, miten siinä pääsee alkuun.

• Katso myös aiheeseen liittyvä pitkä ja polveileva Qaikuketju: Henkilöbrändin nettinäkyvyyden vertailuindeksi

Yhteiskunta tuottaa valtavasti tietoa, joka kannattaisi avata muillekin kuin sen alkuperäisille tarvitsijoille jalostettavaksi.

- Enää ei ole tarvetta periaatekeskusteluun, vaan nyt on pantava toimeksi. Näin sanovat Julkinen data -oppaan kirjoittajat Antti Poikola, Petri Kola ja Kari A. Hintikka.

Avoin data kiinnostaa laajasti - sen osoitti myös Aalto-yliopiston 26.3. järjestämä seminaaritilaisuus, jossa datan avaamisesta ja linkittämisestä keskusteltiin sekä hallinnon että tutkijoiden ja palvelujen kehittäjien näkökulmasta.

Antti Poikola muistutti puheenvuorossaan, että ensimmäinen askel datan avaamiseen on kertoa sen olemassaolosta (video).

Professori Eero Hyvönen Aalto-yliopistosta nosti rimaa: avoin data ei vielä riitä, se täytyy myös järjestää. Hän FinnONTO tuo Suomeen kansallisen sisältöinfrastruktuurin, käsitteiden verkon. Semanttisen webin asiantuntija, tutkija Kim Viljanen Aalto-yliopistosta kuvasi käytännössä, miten linked data -aineistoja tuotetaan ja julkaistaan eli miten RDFa toimii.

- Kukaan ei maininnut vielä sitä että hakukoneet ovat alkaneet hyödyntämään RDFa -tietoa web-sivuilla hakutulosten rikastamiseen. Näin ollen Linked Datan julkaiseminen on myös hakukoneoptimointia, huomautti yleisön joukossa istunut Henrik Bergius tässä vaiheessa Qaikun #seminaarikannu-kanavalle, jossa osa paikalla olijoista ja usea muu kävi keskustelua tilaisuuden aiheista.

Haasteelliselta ja monimutkaiselta kuulostava semanttinen web saattaa toisaalta nostaa kynnystä datavarantojen julkaisemiseen. Loppukeskustelussa joku yleisöstä huomauttikin mielummin ottavansa tiedot sisältävän excel-taulukon nyt kuin lupauksen semanttisen webin sääntöjen mukaan julkaistusta tiedosta kahden vuoden kuluttua. Samoilla linjoilla oli julkaisujärjestelmiä kehittänyt Jouni Mäkeläinen Twinkle Oy:stä, jonka kanssa puin seminaarin antia taksissa (kuuntele audio).

Lataa opas: julkinendata.fi (PDF)

Aiheesta aiemmin: Data kuuluu kansalle - mutta mitä sillä voisi tehdä?