Työn ilo

Oma blogi on henkilöbrändin ankkuri tietotyöläiselle




Yliopistoradio

Originally uploaded by tuija

Jokaisen journalistin kannattaa luoda itselleen vahva oma henkilöbrändi. Mieluiten se kannattaa tehdä aloittamalla blogin pito heti uran alkuvaiheessa, mutta myöhemminkin aloitettuna siitä on hyötyä. Näin neuvoo Poynter Online - journalismiblogin Amy Gahran (Media Career Insurance: Your Blog).

Oma blogi - ei siis työnantajan saitilla kirjoitettu työblogi - on Gahranin mukaan mediatyöläisen uran turva ja vakuutus. Se edustaa ammatillista jatkuvuutta ja mahdollisuutta luoda itselleen nimeä, vaikka työtehtävät, esimiehet ja työpaikat vaihtuvat. "Having your own blog is media career insurance. It will serve as your "home base" where you establish your personal reputation, track record, abilities, interests, and aspirations. It's a rewarding, useful, persistent way to be professionally and personally generous. It can attract help, insight, serendipity, and opportunity. And it lets you achieve all this consistently, despite inevitable changes in your job, bosses, beat, location, or goals."

Löydettävyys on tämän päivän urakilpailussa välttämättömyys. Hakukoneet suosivat blogeja. Jo muutaman merkinnän julkaisutahti kuukaudessa pitää blogisi hakukoneiden suosiossa. Linkitä blogiisi kaikista käyttämistäsi sosiaalisen webin palveluista ja jätä aina blogisi osoite myös kommentoidessasi muita blogeja.

Gahran neuvoo karttamaan työnantajaa, joka vastustaa oman blogin pitämistä. Omaan piikkiin bloggaamatta jättäminen ja hakukonenäkyvyyden sen vuoksi menettäminen ei ole hänen mielestään sen arvoista.

Gahran kirjoittaa journalistiportaalissa, mutta uskoisin omaan henkilöbrändiin panostamiseen olevan samoja syitä monella muullakin tietotyön alueella. Sitä mukaa kun yrityksissä aletaan herätä sosiaalisen median mahdollisuuksiin, aletaan työntekijöitä suostutella mukaan yritysblogin kirjoittamiseen. Ennen kuin lähtee mukaan verkkoläsnäoloon yrityksen piikkiin, kannattaa olla taskussa vähintään vuosi kokemusta bloggaamisesta ja muusta verkkoläsnäolosta omaan lukuun. Näin yritysblogiin mahdollisesti liittyessään tietää jo jotakin siitä, mitä sosiaalisessa mediassa toimiminen käytännössä tarkoittaa.

Katso myös

Verkkoidentiteetin luomisesta aiemmin Tuhat sanaa - blogissa


5
Keskiarvo: 5 (1 ääni)

RunToShop uskoo intohimoisiin harrastajiin suosittelijoina




Taneli Tikka, RunToShop

Originally uploaded by RunToShop

Sarjayrittäjä Taneli Tikka on toiminut kahdeksan eri yrityksen vetäjänä ja noin 13 yrityksen hallituksessa sekä ollut useammassa yrityksessä neuvonantajan roolissa ja tehnyt neljä yrityskauppaa: myynyt kolme ja ostanut yhden yhtiön. Juuri nyt työllistää eniten RunToShop - suosittelupalvelu, jonka on tarkoitus avautua kaikelle kansalle testattavaksi 8.9. RunToShop perustuu intohimoisten asiantuntijoiden tuote- ja palvelusuosituksiin. "Monissa kuluttajanettipalveluissa, joita olen ollut tekemässä; IRC-Galleriassa, Stardollissa, Dopplrissa ja Muxlimissa, on fanituksen, suosittelemisen, jostakin asiasta kertomisen voima tullut selvästi esille", Tikka kertoo Tuhat sanaa - podcastin haastattelussa.

RunToShopin konseptia on ollut hiomassa nimekäs parinkymmenen hengen joukko. Itse ideaa on työstetty noin vuoden verran, yrityksen toiminta käynnistyi viisi kuukautta sitten, tekninen tuotanto alkoi kolme kuukautta sitten ja tähän mennessä 160 kumppania on allekirjoittanut sopimuksen.

Suosittelu on Tikan mukaan vahvassa nousussa: kaupalliseksi tuotteistettuja konsepteja ja muita lähtöjä sillä alueella on samanaikaisesti tulossa useita ja RunToShop aikoo olla trendin etulinjassa. IRC-Galleriassa suosittelu ja ihmisten innostuneisuus näkyy esimerkiksi yhteisöihin kohdostetuissa mainoskampanjoissa, kuinka herkästi nuoret lähtevät fanittamaan kaupallisia mainoskampanjoita. "Ihmiset lähtevät mainokseenkin tosi hyvällä asenteella messiin." Stardoll, pukusaitti nuorille tytöille, perustuu siihen, että suositellaan toisille uusia vaatteita. Muxlim TV on tuonut kokemusta ei niinkään digikuvien jakamisesta vaan toisenlaisista sosial networking - palvelujen ristiinlinkityksistä.
Dopplrissa sama ilmiö tulee esiin kaupunkeja ja matkakohteita koskevista vinkeistä.

Puheenaiheita aikajärjestyksessä:

  • 4' Uutiset "sosiaalista valuuttaa"
  • 4'30 Wanha!
  • 5'40 RunToShopin toiminta-ajatus, palkitsemismalli: ei komissioita eikä verkostomarkkinoinnin tyylisiä palkintoja vaan kanta-asiakasjärjestelmä kanta-asiakaspisteineen; pisteiden tienaaminen sidottu siihen, että muut henkilöt ovat sitä mieltä, että suosituksilla on arvoa. Suosittelija saa sosiaalista statusta ja tunnustusta ja myöhemmin tuotepalkintoja ja etuoikeutettua tietoa omista kiinnostuksen kohteistaan
  • 8' Millaisia muita malleja on: Ranskasta alkanut Zlio maksoi provikkaa suosittelijoille, ei toiminut; USAlainen Yelp palkannut työntekijöitä kirjoittamaan suosituksia, mikä on saanut yhteisön reagoimaan negatiivisesti, koska suositusten objektiivisuuteen ei voi enää luottaa
  • 10'20 Runtoshopin tiimi: Ideaa miettimässä varsin laajakin joukko neuvonantajia, hallituksen jäseniä, pienomistajia ja operatiivisia henkilöitä: "Yksi vahvimpia syitä, että itse lähdin mukaan, oli että tässä on hyvä tiimi kasassa". Parinkymmenen henkilön adviser board auttamassa jutun hiomisessa ja tutkimuksen tekemisessä, mm. Markku Taulamo, Peter Vesterbacka, Jani Hursti, Juuso Töyli, Sami Viitamäki ja Sami Salmenkivi. Palvelua toteuttamassa ovat Toni Paloheimo, joka aikaisemmin loi Itellan e-kauppastrategiat; József Pap vetämässä partnerimallien toimivuutta
  • 12'40" Visio palvelun sisällöstä - mitä siellä suositellaan? Halutaan ihmisiltä intohimoisia, subjektiivisia ja vahvoja mielipiteitä, joissa on perusteluja ja omaa näkemystä takana. Tätä energiaa löytyy usein omista rakkaista harrastuksista. Tutkimusten mukaan suositusten arvo on ihan ilmeinen tietyissä tuotekategorioissa: naiset ja kosmetiikkatuotteet; viide, muoti, tyylitaju ja makuasiat; ihmisen egoon ja minäkuvaan ja siihen, mitä hän haluaa kommunikoida itsestään. Halutaan antaa ihmisille rajaton vapaus suositella ihan mitä ne haluaa, vaikka sitä, että Itämeren pelastaminen on hyvä juttu, ja siihen ei välttämättä liity mitään kaupallista agendaa edes.
  • 15´15" Eli Librivoxin suositteleminen olisi ok?
  • 16' Moni taho yrittää saada itsestään sanan läpi sosiaalisessa mediassa, esim. viimeksi Suomen käsityön ystävät. Minkälainen mielikuva sulla on siitä, miten paljon yrittäjät osaa jo nähdä mahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa? Akateemikkojen teoreettiset mallit siitä, miten viestit leviävät, on parhaimmillaan enimmäkseen oikeassa, muttei koskaan kerro mitään viisasten kiveä siitä, miten asiat menee
  • 17'50 Hyvä esimerkki on vaikkapa Kevin Rose, jota kohta seuraa 100 000 tyyppiä Twitterissä: Kevin jos alkaa oikealla tyylillä markkinoimaan tai mainostamaan jotain juttua, niin todennäköisesti se leviää dramaattisesti paremmin kuin millään lehdistötiedotteen lähettämisellä joihinkin paikkoihin
  • 18' Jos suomalainen etsii verkosta tukea ostopäätöksille, hän menee keskustelufoorumeille. Aiotteko muuttaa tämän niin, että kolmen vuoden päästä suomalainen menee RunToShopiin? Suomalaiset päätyvät foorumeille hakukoneen kautta. Facebookissa esitetyt suositukset eivät indeksoidu hakukoneisiin.
  • 20'25 Trip Advisor vs. TripSay? "Visio on tosi hyvä"
  • 22' Clay Shirky (Here Comes Everybody) Promise, Tool, Bargain - Run to shopin lupaus, työkalu ja hyöty? Lupaus: Yksi paikka, josta löytyy mielipiteitä ja ihmisiä; Työkalu: Ei rajoita, saat mennä suosittelemaan pelkästään vaikka epäkaupallisia asioita
    Hyöty: Run lupaa palkita kaikkea suosittelutoimintaa - ei myynnin perusteella eikä klikkausvolyymin perusteella, vaan
    aina kun sä oot muiden ihmisten mielestä hyödyllinen, arvokas ja menestyvä suosittelija
  • 25'10" Palkitsemismekanismit, mainejärjestelmät verkossa, hyviä malleja? Monet sosiaaliset pelit, esim. massive multiplayer -pelit, ovat palkitsemismekanismien ja motivointijärjestelmien luomisessa valovuosia muita edellä. Aapelissa on muutamia kivoja juttuja mutta jos analysoi World of Warcraftia, tässä mielessä, niin siellä on tosissaan aika kattava se järjestelmä, millä käyttäviä motivoidaan ja palkitaan
  • 27'20" RunToShopin avauksen aikataulu: maanantaina 8.9. kaikille avoin beta
    28'28" Web2.0 - palvelujen kehittämisen suunnitelmallisuus ja strategisuus vs. spontaanius? Oma tapa: olettamus ja malli kerrallaan, systemaattinen testaaminen, kunnes löytyy kuviot, jotka toimii.
  • 32' Esimerkki omista tekemisistä: IRC-Galleria ollut menestys Suomessa, suomalaiset ovat ryhtyneet innolla julkaisemaan digikuvia verkkoon, sen sijaan Muxlim vaatii ihan eri lähestymistavan. Samat kikat ei toimi eri markkinoilla, eri kohderyhmillä ja eri konsepteissa - ja joka tapauksessa ajat muuttuvat ja malli, mikä äsken toimi, ei toimi enää ollenkaan. Siksi tarvitaan jatkuvaa olettamusten tarkastelua ja uudelleenevaluointia, käyttäjäläheisen testaamisen jatkuvaa pyörittämistä ja koko ajan varmistetaan, että edetään olettamuksilla, jotka on totta, malleilla, mitkä toimii, tavoitteisiin, jotka kuulostaa järjellisiltä
  • 33'23 Asiantuntijavoimin haudotut bisnesideat vs. villit kokeilijat? Harrastuksen pohjalta ponnistavakin voi onnistua: esim. Arto Aaltosen Mikseri.net, joka on omassa genressään Suomen johtava palvelu. Kun kasvattaa omasta harrastuksestaan bisneksen, voi missata jotain olettamuksia; on riski, että edetään väärän tiedon varassa tai rikkinäisellä mallilla. "Systemaattinen tapa estää hölmöilemästä täysin väärillä laduilla". Tosin liian yksityiskohtainen suunnittelukin on merkityksetöntä
  • 35'40 Tekesin Verso - teknologiaohjelmassa jaetaan yhteensä 120 miljoonaa euroa peliteollisuutta, sosiaalista mediaa, internetpalveluita. Verso on siinä mielessä poikkeuksellinen Tekesin ohjelma, että siinä rahoitetaan myös kaupallistamista. Tekesin infot luettuaan kannattaa sopia tapaaminen ja käydä kertomassa omasta jutustaan. Mä en suosittele kenellekään, että pistäis hakupaperit sisään ennen kuin puhuu Tekesin edustajalle. Menkää aina esittelemään oma juttunne ja keskustelemaan siitä.
  • 38'25 Uuden yrityksen perustaminen vs. vanhojen yritysten muutosjohtaminen: Muutos on eniten kiinni johdon sitoutumisesta - usein ylimmästä johdosta ei löydy ihmisiä, jotka olisivat sitoutuneet muutokseen. Pitää näyttää pikavoittoja ja luoda sotatarinoiden arsenaali tai tarusto ja koko ajan vahvistaa sitä, että "tää on oikee suunta, tää on mahdollista, kko ajan tulee hyviä tuloksia ja kattokaa nyt, tää homma onnistuu".
  • 41'49 Muutosvastarinta (HS.fi uutisanalyysi Klikkaaja ei maksa mitään) Joissakin firmoissa voi olla tulospalkkauksessa kannustimet, jotka ohjaavat vastustamaan muutosta
  • 43'23 Tikan tähänastiset tekemiset: Kahdeksan eri yrityksen vetäjänä, noin 13 yrityksen hallituksessa, 5-6 yrityksessä neuvonantajan roolissa, neljä yrityskauppaa: myynyt kolme ja ostanut yhden yhtiön
  • 44'15 Elämänsuunnitelmat 5-10 vuotta eteenpäin? Yrittäjyys tuntuu kiinnostavimmalta, suurissa yhtiöissä johtajien roolit rajattu niin kapeiksi, ettei sielä välttämättä pääse tekemään tarpeeksi kiinnostavia juttuja. Innovaatioiden ja keksimisen eturintamassa oleminen on mukavaa. Sarjayrittäjyys ei saa viedä kaikkea aikaa; hyvä yritysjohtaja jättää itselleen paljon aikaa ajatella.
  • 46' Esikuvia maailmalla, yritysjohtaja, jota ihailee: MySQL:n ja Sunin Mårten Mickos
  • 47' Aikoo ryhtyä syksyn aikana kirjoittamaan omaa blogia; sen on työn alla osoitteessa tane.li. "On muodostunut kaikenlaista sanottavaa siitä, miten Suomi tukee innovaatiota ja yrittäjyyttä ja minkälainen koulutuspolitiikka tässä maassa on". Joku kuunteleekin; Työ- ja elinkeinoministeriössä ollut mukana asiantuntijana kun ministeriössä on luotu Suomelle uutta innovaatiopolitiikkaa.
  • 49' Tikka avautuu Welcome to Finland - lehden kansikuvajutussa siitä, miten hommat Suomessa pitäisi hoitaa. Suomi kouluttaa ongelman ratkaisijoita, mutta ei ongelman määrittelijöitä, "ihmisiä, jotka osaa katsoa monimuotoista dataa ja ymmärtää heti, mikä tässä on se ongelma".


3
Keskiarvo: 3 (1 ääni)

Työnantajan epäluottamus sosiaalista mediaa käyttävää työntekijää kohtaan rassaa Puhujainkulman panelisteja




Recording PuhKu

Originally uploaded by Suviko

Puhujainkulman jaksossa #78 keskustelua työnantajan epäluottamuksesta työntekijöitä kohtaan uuden tieto- ja viestintätekniikan käytössä. Juttu käynnistyi uutisesta, jonka mukaan Karoliinisessa yliopistosairaalassa Tukholmassa on käynnistetty sisäinen selvitys Facebook-keskustelusta, jota sairaalan työntekijä kuvitti leikkaussalissa otetuilla potilaskuvilla (Tukholmalaissairaalan työntekijä vei potilaskuvia Facebookiin)

"Yritysten intranetien käytettävyys on niin huono, että niitä ei tee mieli käyttää", Puhujainkulman vakiopanelisti Erkka Piirainen ymmärtää. "Kun ihmiset tottuvat käyttämään sosiaalisia verkkopalveluja, he odottavat omilta järjestelmiltäänkin helppokäyttöisyyttä, ja kun eivät sitä saa, niin hieman ajattelemattomasti siirtävät työtehtäviään virallisen verkon ulkopuolelle."

"Jaiku ja muut ovat todella kivoja. Kun se on niin pirun helppoa, niin kysynpä tota asiaa ja menikö siinä sivussa joku liikesalaisuus? Kynnys jakaa informaatiota on helppo, voi ottaa Qik-kameran ja kuvata toimistossa ympäriinsä, ja mitä siinä näkyykään siinä kuvassa?, jatkaa ohjelman juontaja Pasi Örn.

"On käsittämätöntä, että nykyään työpaikoilla, varsinkin johtajat, jotka eivät tunne näitä asioita, pelkäävät omia työntekijöitään, kattooko ne nyt omia sähköpostejaan kesken päivää", puuskahtaa toinen vakiojäsen Henrik Anttonen.

"Kärsin itse pahasti siitä, että työnantaja ei luota työntekijöihin", sanoo ohjelmassa etunimellään esiintyvä panelisti Lari. Tämä epäluottamus näkyy esimerkiksi siinä, että työasemille ilmestyy ylimääräisiä ohjelmia, jotka hidastavat koneen toimintaa.

Toisaalta Tukholman esimerkin kaltaisia ylilyöntejä pitäisi pystyä välttämään. Tämä vaatisi koulutusta: "Muistakaa, että se Messenger ei ole kaikkein turvallisin kun puhutte työhön liittyvistä asioista", ehdottaa Örn esimerkiksi työpaikalla käytävästä pelisääntöjä selvittävästä keskustelusta.

Keskustelu alkaa ohjelman ajassa 36'15".

Kari Haakana kirjoitti tammikuussa Journalisti-lehden kolumnissaan, kuinka Tietokone-lehden toimitus käyttää mielummin Googlen tarjoamia työkaluja kuin talon omia (Google = toimitusjärjestelmä).

Kuinka yleistä kissa- ja hiiri - leikki sosiaalisen median käytössä työpaikoilla on? Mistä johtuu, että työntekijät kokevat työnantajiensa olevan niin pihalla uusien palvelujen mahdollisuuksista? Onko tämä työpaikkojen viestintäkulttuuriin vai eri sukupolvien täydellisen erilaisiin mediakäyttötottumuksiin liittyvä kysymys? Ovatko IT-hallinto-osastot sinänsä aiheellisine tietoturva- ja tietosuojahuolineen pelotelleet pomot suhtautumaan kielteisesti kaikkeen sosiaaliseen mediaan sillä seurauksella, että yritys menettää suuria ketteryys- ja innovaatiomahdollisuuksia? Aihe herättää paljon kysymyksiä, joista olisi mielenkiintoista jatkaa keskustelua.

Entä onko esimerkkejä työpaikoista, joissa olisi johdetusti ja luvan kanssa otettu käyttöön sosiaalista mediaa työasioiden hoitamiseen?

4
Keskiarvo: 4 (2 ääntä)

Sosiaalinen media on viestintää




ohjeistusta kuivaushuoneessa

Originally uploaded by tuija

Erilaisten muodikkaiden härpäkkeiden kokeilemisen kaaoksessa voi joskus unohtua, että sosiaalinen media on viestintää. Delicious-postilaatikossani oli kaksi linkkiä, jotka sopivat hyvin tämän teeman alle (kiitos Yoe & Matrixx2.01).

Eloise Pasteur kiinnittää huomiota siihen, miten monia erilaisia työkaluja nykyään on tarjolla jokaisen yksittäisen asian tekemiseen (Choices, choices). Hyvä, että on kosolti valinnanvaraa, vai onko?

Britt Parrot neuvoo niitä, jotka yrittävät herätellä viestintäihmisiä työpaikallaan sosiaalisen median pariin (Integrating Social Media into a Web Content Strategy): Ken pystyy vastaamaan puhelimeen ja lähettämään sähköpostia, oppii myös käyttämään sosiaalisen median välineitä. Oppimiskäyrä on alussa korkea, mutta sen jälkeen uudet työkalut alkavat säästää aikaa ja tekevät viestinnästä tehokkaampaa.

4
Keskiarvo: 4 (1 ääni)

BusinessWeek päivitti Blogs & Business - kansijuttunsa kattamaan sosiaalista mediaa

"Tällä viikolla teemme jotain eriskummallista - kurotamme ajassa taaksepäin ja kirjoitamme yhden artikkelimme uudelleen", kertoo BusinessWeek Executive Editor John Byrne tuoreessa Cover Story - podcastissa. Moista ei ole tehty lehden 79 vuoden aikana, päätoimittaja myhäilee.

Sadat tuhannet netin käyttäjät löysivät netistä uudelleen ja uudelleen kolmen vuoden takaisen artikkelin hakiessaan "blogs and business". Juttu alkoi olla vanhentunut, joten se piti päivittää. YouTube, MySpace, Facebook, Twitter - sosiaalinen media on räjähtänyt viime vuosien aikana. Lehden Blogspotting - kaksikko Steve Baker ja Heather Green palaavat aiheeseen otsikolla Beyond blogs penkomaan sitä, miten sosiaalinen media vaikuttaa yrityselämään. Kuuntele kansijuttu-podcast: An Update on Blogs and Business (MP3).

BusinessWeekin laaja podcast-valikoima on oiva esimerkki siitä, miten mp3-soitinten aikakausi antaa printtivälineelle uuden tilaisuuden päästä asiakkaansa arkeen: auton ratissa ei lueta lehteä. Cover Story - podcast on mainos, jossa hehkutetaan viikon kansijuttua, mutta samalla se on uusi oma tuotteensa BusinessWeek -brändin alla.

0
Syndicate content Syndicate content Syndicate content