Tuhat sanaa

Tänään näin omassa profiilissani sen, josta kaikki kohisevat: omista ilmoittamistani kiinnostuksen kohteista tuli linkkejä, jotka vievät kyseisen asian yhteisösivulle. Näin oma nettipersoona yhdistyy kaiken kansan nähden tykättyihin asioihin.

Vaikka teknobloggaajat ja yksityisyyden suojan puolustajat ovat joukolla paheksuneet temppua, minusta se on onnistunut ja toteuttaa logiikkaa "jos se on mahdollista, ja jos se auttaa meitä tienaamaan paremmin kuluttajille ilmaiseksi tarjoamamme palvelun avulla, se tehtäköön".

Facebook on mediabisneksessä, se myy meidän huomioitamme maksaville mainostajille. Facebook ei ole yhteismaa, kunnantalo eikä kirjasto, josta yhdessä päättäisimme, vaikka se sellaista retoriikkaa viime vuonna tähän aikaan viljelikin.

Facebook on yritys, jolla on huikeat mahdollisuudet tiedonlouhinnan saralla. Ja ärsyttävintä on, että minua käyttäjänä omien tietojeni kauppaaminen ei haittaa, koska Facebook tarjoaa vastineeksi mahdollisuuden saada yhteys niin moniin ihmisiin ja asioihin.

Aloitin juuri Petteri Järvisen tuoreimman tiiliskiven kahlaamisen. "Yksityisyys - turvaa digitaalinen kotirauhasi" - teos tarjoaa järeän ajankohtaisen katsauksen digitaalisen jalanjälkensä tutkimiseen. Facebookin kaltaisista nettipalveluista sillä on karua sanottavaa. Järvinen kysyy lukijaltaan, käyttääkö tämä Googlea, Gmailia ja Facebookia ja kehottaa hyppäämään nettipalveluja käsittelevän kappaleen yli, jos haluaa niitä käyttää jatkossakin.

Oletettavaa on, että meidän käyttäjien dataa käytetään tulevaisuudessa mitä mielikuvituksellisempiin tarkoituksiin. Google on viime viikolla julkistanut palvelunkehittäjille tarkoitetun tiedon ennustamisrajapinnan (data prediction API), jonka avulla palvelujen ylläpitäjät voivat luotettavasti ennustaa asiakkaidensa käyttäytymisen perusteella näiden tulevaa toimintaa.

Osaisikohan Googlen API sanoa, kuinka moni Facebookin käyttäjä sulkee tilinsä toukokuun viimeisenä, josta eräät tahot organisoivat kansainvälistä "Lopeta Facebook" -päivää.

• Facebook Exodus Planned for May 31: Will You Quit?
  
• More Web Industry Leaders Quit Facebook, Call For Open Alternative

Kun Facebook-käyttäjä yrittää sulkea tilinsä, tervehtii häntä kavereiden kuvien rivistö. "Heille tulee ikävä sinua", palvelu ilmoittaa. Ilmeisesti kaikkein kovin ikävä on sellaisilla kavereilla, joita on merkitty samoihin kuviin kanssasi. Ikävä saattaa Facebookin mielestä tulla myös sellaisille, joita et ole koskaan tavannut. Mistä on kyse?

ReadWriteWebin Marshall Kirkpatrick kiinnittää huomiota siihen, miten taitavalla syyllistämistaktiikalla tilinsä lopettamista harkitsevia käännytetään (What Happens When You Deactivate Your Facebook Account).

Palvelun lopettamista pyydetään vielä harkitsemaan vetoamalla tunteita herättäviin kaverikuviin.

Lisäksi pitää vastata kysymykseen, miksi halua poistaa tilinsä käytöstä,
vaihtoehtoina:

- En osaa käyttää Facebookia.
- Saan liikaa sähköpostiviestejä, kutsuja ja pyyntöjä Facebookista.
- Olen huolissani yksityisyydestä.
- Tämä on väliaikaista. Palaan takaisin.
- Tunnen oloni turvattomaksi Facebookissa.
- En koe Facebookia hyödylliseksi.
- Minulla on toinen käyttäjätili Facebookissa.
- Vietän liikaa aikaa Facebookissa.
- Muu

Facebook on (taas) viime aikoina herättänyt pahennusta venyttämällä käyttäjiensä yksityisyyden suojaa uudella tavalla. Se julkisti pari viikkoa sitten Open Graph -hankkeen, jonka avulla se levittää sosiaaliset verkostosi yhteistyökumppanisivustoilleen.

Saapuessasi uudelle nettisivulle voit nähdä sillä Facebook-laatikon ja siinä tuttuja naamoja. Facebook on jättänyt tietokoneellesi evästeen, jota nämä Facebook-laatikot eri saiteilla osaavat lukea, ja voivat siten näyttää, ketkä kavereistasi ovat jo käyneet sivustolla tai ovat sen käyttäjiä.

Periaatteessa tämä on mainio palvelu - se automatisoi ja tekee puolestamme suosittelua, jota saattaisimme tehdä muutenkin. Käytännössä monet ovat kokeneet sen ikävänä yksityisyyden suojan loukkauksena - Facebookilla on ollut tapana tehdä uusista avoimemmista asetuksista oletus sen sijaan, että uusiin ominaisuuksiin pitäisi itse ilmoittautua. Näin ne ilman muuta leviävät tehokkaammin käyttöön.

Toiset ne saavat tosissaan pohtimaan Facebook-käyttäjätilinsä poistamista pysyvästi.

Itse en ole valmis poistamaan tiliäni. Facebookista on minulle merkittävää hyötyä sekä työssä että omissa projekteissa.

Irrottautumisen harkitseminen on osa internetin kulttuurisen omaksumisen prosessia, jota viime vuonna ilmestynyt teos Funetista Facebookiin kuvaa. "Funetista Facebookiin -kirjan tekijät toteavat, että Internetiä koskevat välillä yliampuvat pelot ja toiveet ovat kiertäneet kehää. "Internet on nähty vapauden ja mahdollisuuksien virtuaalimaailmana, jonka koukuttavaa, kontrolloivaa ja vääristävää vaikutusta on pelätty. Samantyyppiset ennakkoluulot ja odotukset, jotka ovat liittyneet koko Internetiin 1990-luvun puolivälissä, yhdistetään tänä päivänä Internetin osa-alueisiin, kuten sosiaaliseen mediaan tai sen yksittäisiin sovelluksiin, esimerkiksi Facebookiin, Twitteriin tai Wikipediaan." (Internet mullisti arjen, viestinnän ja ajankäytön).

Uskon, että ajan myötä kietoudumme yhä tiiviimmin kaikkialla läsnä olevaan verkkoon, koska hyödyt ovat painavammat kuin haitat. Ajatellaanpa vaikka kännyköiden käytön omaksumista. Jos kännykkä on unohtunut aamulla kotiin, on olo varsin outo. Sukupolven kuluessa tulee useimmille meistä olemaan samalla tavalla omituisen tuntuista, jos joudumme olemaan irti verkostoista valveillaoloaikanamme.