Aalto Yliopisto saa enemmän vastakaikua viesteilleen sosiaalisessa mediassa kuin Helsingin yliopisto. Ne, kuten myös Klout -scoreltaan korkeimmat ammattikorkeakoulumme Metropolia ja Turun AMK ovat verkostovaikuttavuudessaan amerikkalaisyliopistoihin nähden ymmärrettävästi vähäisiä.
Verkostoissa toimimisen vaikuttavuutta tulisi ensisijaisesti arvioida suhteessa organisaation päätehtävään. Some-toiminnan tulisi suoraan tukea sitä, minkä vuoksi organisaatio on olemassa. Kloutia tai muita vastaavia verkostomainemittareita on tarpeen käyttää silloin, kun kaipaa jonkinlaista asteikkoa sille, millaisten viestintäponnistuksien voi odottaa sosiaalisessa mediassa tuovan minkäkinlaisia tuloksia.
Kloutin avulla voi vertailla tietyn toimijaryhmän verkkoviestinnän eroja. Siinä missä Googlen ydin on PageRank, Klout pyrkii olemaan PeopleRank. Se laskee, keiden Twiittauksia jaetaan edelleen, ja kuinka vaikutusvaltaiset sosiaalisen median käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa mitatun organisaation kanssa.
Klout palvelee myös web-kehittäjiä: on avattu ohjelmointirajapinta ja kuvattu käytetyt teknologiat.
Lue myös:
Kloutin blogissa on listattu verkkovaikuttavuusjärjestykseen myös TV-show:t, muotisuunnittelijat ja kokit.
Omia ranking-listoja voi tehdä myös suoraan Kloutissa, mutta silloin voit lisätä listalle vain niitä, joilla itsellään on Klout-tilit.
Kommentit
Jokin aika sitten kommentoin
Jokin aika sitten kommentoin twiittiäsi, etten aio puuttua Klouttiin. Mielenkiintoiselta kuulostanut AMK-listauksesi houkutteli näkemään tuloksen, eikä sisään päässyt muuten kuin luomalla tilin. Katsoin AMK-listan sekä oman klouttini ja nyt odotan, että klout-tilini tullaan poistamaan.
Miksi? Klout perustuu Twitterin käyttöön (eikö näin, muut ovat mausteita). Twitter on Suomessa jäänyt marginaaliseksi some-työkaluksi. Tämän näkee etsimällä tuttujaan. Kun löytää jonkun, niin hänen following-listansa on täynnä ulkomaisia organisaatioita. Poikkeus on vain ns. somenörtti-osasto, jotka ovat linkkiytyneet keskenään.
Mielestäni on turhaa tehdä johtopäätöksiä eri tahojen Klout-arvojen perusteella. Esim. AMK:iden kohdalla harva opinnoista kiinnostunut suomalaisnuori käyttää Twitteriä, joten myös oppilaitokset satsaavat sinne melkoisen vähän.
Twitter on hieno palvelu, mutta tehoton. Omat vertailuluvut Twitterin ja Google+:n välillä: Twitterissä yli vuodessa 19 seuraajaa, Google+:ssa kolmessa kuukaudessa 70 seuraajaa. Periaate molemmissa sama, seuraajaksi voi liittyä ilman toisen hyväksyntää.
Täydellinen
Täydellinen nettinäkyvyyden vertailuindeksi on toki vielä näkemättä. Mutta sellaisten ehdokkaiden testailu huvittaa.
Komppaan hieman McPekkiksen
Komppaan hieman McPekkiksen kritiikkiä, Kloutin Twitter-keskeisyys on hieman hassua, mutta aika alkutaipaleellaanhan palvelu vasta on.
Mutta on toki hyvä huomioida, että korkeakouluilla on myös yhteiskunnallisen (vuoro)vaikuttamisen tehtävä ja viestintä erilaisten erikoistuneiden pienyleisöjen suuntaan voi siinä mielessä olla toimintana ihan relevanttia laadullisesti arvioiden, vaikka määrällinen analyysi väittäisi muuta.
Organisaatioiden vaikuttavuuden arviointi päätilien perusteella on muutenkin hieman hankalaa, sillä pitäisikö verkostopalvelujen kohdalla analyysiin pitäisi sisällyttää myös henkilökunnan vaikuttavuus? Esim. pitäisikö Tuija laskea YLE:n kokonaissummaan? :)
Hyvää kritiikkiä, ja
Hyvää kritiikkiä, ja pitäisikö esim. @Melacai laskea TAMKin kokonaissummaan jne.
AMK-listastahan puuttuu hyvin
AMK-listastahan puuttuu hyvin monia suomalaisia AMK:ita, enkä tiedä mitä twittertili sinne tulisi linkittää omasta amk:sta (P-KAMK ei ole virallisena tahona Twitterissä, eikä näin tiedota johdonmukaisesti siellä).
Vielä erikoisemmaksi vertailu menee, jos sinne aletaan summaamaan yksittäisiä henkilöitä. Kukaan ei voi tehdä listaa, jossa olisi tässä tapauksessa vaikka kaikkien 25 amk:n toiminnasta tiedottavien henkilöiden twitter-tilit.
Ja tällä Klout-arvolla kaivetaan taas syvempää juopaa etelän isojen amk:iden ja provinssin pienten amk:iden välille. Ehkä jopa tarkoituksella.
Olen oman työnantajani
Olen oman työnantajani edustajien Twitter-aktiivisuudesta tehnyt kaksi listaa, yleläisiä ja Ylen palveluita erikseen. Kummatkaan eivät välttämättä ole kattavia listoja, ja sitä ilmentää listan nimikin. Ihan sama oppilaitosten listan kanssa: se listaa oppilaitoksia; ei oppilaitokset.
Koko AMK-lista on tässä yhteydessä käytössä esimerkinomaisesti - eikä blogin otsikko lupaa oppilaitosvertailua.
Toki olisi kiinnostavaa tutkia sellaista listaa, jos joku jossakin viitsisi vääntää ja julki laittaa, jossa tarkasteltaisi useammanlaisia someponnistuksia, blogeista FB-sivuihin ja ryhmiin.
Ehkä organisaationkin verkkojulkisuudelle soveltuu, muutettavat muuttaen, viime vuonna laatimani nettinäkyvyyden testi?
@Tuija: Mielenkiintoisia
@Tuija: Mielenkiintoisia listauksia muuten :) Todella erilaisia ilmaisutapoja ja ääniä. Toiset ovat "kylmiä" tiedotetwiittejä, toiset pyrkivät enemmän sopeutua muiden käyttäjien joukkoon persoonallisella otteella.
Suomitweet on muuten koonnut
Suomitweet on muuten koonnut mm. koulutuksen ja kirjastojen Twitterlistan, sitä seuraamalla voi silmämääräisesti ottaa tuntumaa siihen, mikä ilmaisutyyli on missäkin käytössä. Löytyy myös poliittiset puolueet ynnä muuta.
Kommentoi