Tuhat sanaa

Kielinatsi tahtoo muistuttaa, että suomessa media on jo yksikkö.

(Olen pahoillani sisällöttömästä kommentista - se on tämä sunnuntaiaamu.)

Kielitoimiston sanakirja valistaa meitä, että

yks. nom. media
mon. nom. mediat

Niinhän se latinassa ja sitä kautta esimerkiksi englannissa menee, että medium on yksikkö ja media monikko. Suomeen on syystä tai toisesta kotoutunut monikkomuoto.

* * *

Kuulostaisiko perinteinen media pahalta? Minä olen joskus käyttänyt termiä joukkoviestin sillä taka-ajatuksella, että se kuulostaa kotimaisemmalta kuin media ja lisäksi se korostaa – minun korvissani – viestinnän hyötyaspektia. Ajatuksen olen varastanut joltain amerikkalaiselta, joka kirjoitti taannoin media vs press -vastakkainasettelusta.

(Hmm. Tarkemmin ajateltuna joukkoviestintä ei kyllä ehkä sisälläkään tätä tiedonvälityksellis-sivistyksellistä kulmaa. Sellaiselle sanalle minulla olisi käyttöä.)

Paljon hyviä ajatuksia, mielenkiintoista keskustelua. Kommentoin jo nyt, vaikka en ole vielä edes loppuun kuunnellut;)

Oma podcast-kokeiluni on toistaiseksi ainakin jäänyt yhteen, syitä on monia:
- tekniikka vaatii vielä opettelua (softat ja verkkojulkaisupaikka)
- aiheiden kehittely vaatisi aikaa jota ei tällä hetkellä juurikaan ole
- mietin muutenkin koko ajan mitä järkeä on tehdä ja tuottaa ja osallistua ym. Mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi on, kun aika ei tunnu riittävän edes ns. pakollisiin hommiin... Välillä tämä pointti unohtuu, koska tekemisen palo voittaa sen, mutta aina ei jaksa, siinä mielessä kynnys tälle itsensä toteuttamiselle tai mitä se nyt onkaan, pitäisi olla mahd. alhainen ja uuden välineen kanssa haparoidessa se ei sitä ole.

Kamalan negatiivinen onnistuin olemaan. Jos saan yo. esteitä madallettua, varmaankin jatkan podcastaamista.

(Edit: pääsin nyt siihenkin kohtaan missä minut mainittiin (oooh!), motivaatio on tosiaan olennainen asia, mutta aina sekään riitä. Joskus on pakko ns. priorisoida, vaikka ei haluaisi.

Bloggaamisen ja podcastaamisen eroista: voi olla, että kokemuksen karttuessa osaisi lykätä lyhyitä ja ei niin kovin etukäteen valmisteltuja podeja verkkoon, mutta näin aluksi se ei onnistu. Jos nyt esim. tämän kirjoittamisen jälkeen lähtisin tekemään podcastia, joutuisin taas ihan ensiksi perehtymään vähintään puolen tunnin verran softaan... hirveän paljon vaikeampaa kuin avata tuttu blogisivusto, kirjautua sisään, kirjoittaa ja julkaista. Mistä saisi blogisoftiin rinnastettavan idioottiyksinkertaisen podcast-softan? Blogitkin yleistyivät huimasti sen jälkeen kun helpot Bloggerit yms. tulivat markkinoille.

Podcastaus tosiaan muhii mulla koko ajan enempi vähempi pääkopassa, mutta toteuttaminen tökkii. Teen tällä hetkellä kirjoittamisen gradua ja taiteellista työtä ja keräilen muitakin opintopinnoja minkä ehdin, joten aika on aika kortilla. Jos perustaisin kirjallisuus/kirjoittamisen aiheisen podcastin, saisinkohan siitä opintopinnoja? :-D Ideoita piisaa, se Suomen eka neulepodcastikin on vielä toteuttamatta (musatkin valmiina) ja niitä "mammapodcasteja" voisi tosiaan jatkaa. Lääh.

Mieluusti jatkan keskustelua, nytkin jäi ihan hirveästi juttuja kommentoimatta.

toki! Mulle ei itselleni ole tullut lähipiiristä ketään sopivaa mieleen. En ole kyllä kovin tainnut hehkuttaakaan podcasteja, koska tuntuu että niistä ei niin tiedetä ja pohjustaminen pitäisi aloittaa aina sieltä aasta. Ja kun itsekin olen vasta deessä, tai eessä :-D Podcasteista ei puhuta eikä keskustella samoin kuin vaikka blogeista, mä en edes tiedä kuunteleko kukaan mun tuttu niitä.

Kyllä mä toivon että podcasteillekin jäisi aikaa, pidän välineestä sekä kuuntelijana että mahdollisena tekijänä. Se kutisuttaa vähän samoin kuin blogit aikoinaan, siinä on niin paljon mielenkiintoisia elementtejä. Mussa on sitä nörtinkin vikaa vaikka humanistihörhö olenkin!

Kiitos vielä kaikille osallistuneille Pukkila-miitin podcastista, se oli oikeasti innostavaa kuultavaa!

Hei, Tuija. Ryhdyin tänään tekemään blogiini kuvarepparia, mutta siitä tulikin jotain muuta. Olisin kovin iloinen, jos jotenkin kommentoisit tuotostani, jostain näkökulmasta.

Kiitos kannustuksesta, Tuija. Suunnittelutyö ei ollut ihan hallittua, koska aloin tehdä kuvarepparia ja idea muuttui (minulle tyypillisellä tavalla) aika pian uuteen muotoon.