Tuhat sanaa

Olen toimittanut Oikeusministeriön Demokratia- ja kieliasioiden yksikön toimeksiannosta katsauksen siitä, millaisia mahdollisuuksia sosiaalinen media tarjoaa hallinnolle. Katsaus Sosiaalisen median mahdollisuudet hallinnolle (pdf) määrittelee sosiaalisen median, kuvaa hyödyt hallinnolle, riskejä unohtamatta, ja käsittelee laajemmin yhtäältä hallinnon organisaation ja toisaalta virkamiehen rooleja sosiaalisessa mediassa. Sen mukaan virkamies voi toimia verkossa joko organisaationsa edustajana (työnantajan työnjohdon alaisuudessa) tai yksityishenkilönä a) ammatillisessa asiantuntijaroolissa tai b) täysin yksityisenä henkilönä.

Olennaista on, että organisaation virallisen edustuksen sosiaaliseen mediaan voi viedä vain organisaatio itse strategisella päätöksellään, mutta yksittäisiä virkamiehiä kannustetaan toimimaan verkossa omaan lukuunsa asiantuntijaroolissa. Yksinkertaista se tuskin tulee olemaan, mutta olen hyvin tyytyväinen siitä, että hallinnon ohjeistuksessa on mukana tämä kannustava ja mahdollisuuksia avaava ulottuvuus.

Luvussa Miten valita oikea foorumi läsnäololle listataan joukko kysymyksiä, joihin vastaamalla voi tehdä valintoja, missä palveluissa organisaation kannattaa virallisesti olla edustettuna. Paljon enemmän liikkumavaraa ja mahdollisuuksia verkostoitumiseen löytää yksittäinen virkamies, joka lähtee tutustumaan eri tyyppisiin sosiaalisen median palveluihin. Olen erilliselle listalle koonnut lähemmäs sata palvelua, joista useimmat varmasti löytävät jonkin vielä ennestään itselleen tuntemattoman kokeiltavaksi.

Jos tämän blogin lukijoissa on virkamiehiä (tiedän, että on!), niin olisi tosi mukava kuulla aikanaan kommentteja, onko tästä dokumentista ollut työssä apua. Katsaus on lisensoitu tekijänoikeusluovutuslisenssillä, jonka puitteissa sen käyttö, mukaan lukien kaupallinen käyttö, ja muokkaus, on sallittu, kunhan alkuperäisen teoksen tekijä ja tilaaja mainitaan.

Suomi saa tässä kuussa oppaan siitä, miten viranomaisten tuottamaa tietoa voi jakaa avoimesti kaikille. Petri Kola, Kari A Hintikka ja Antti Poikola kertovat kirjoitustyön edistymisestä ja työn lähtökohdista dataopas-blogissa:

"Olemme sitä mieltä, että tietovarantojen avaaminen yhdistettynä sitä tukevaan toimintakulttuurin muutokseen on yksi merkittävimmistä asioista joita suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi voidaan tällä hetkellä tehdä. Sen lisäksi, että julkisten tietovarantojen avaaminen luo uusia toimintamahdollisuuksia ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi, on se mahdollisuus suomalaisille instituutioille uusiutua ja oppia verkostoaikauden yhteistoimintataitoja ja vetää perässään koko suomalainen yhteiskunta uudenlaiseen yhdessätekemisen kulttuuriin" (1.2.2010: Tosi kyseessä)

Yleistajuisen oppaan julkishallinnon datan avaamisesta on kirjoittajilta tilannut Liikenne- ja viestintäministeriö. Oppaan tarkoitus on palvella virkamiehiä ja päättäjiä, mutta siitä on epäilemättä iloa kaikille uusia tietolähteitä etsiville: journalisteille, tietotekniikka-alojen opiskelijoille, yritysideoita hautoville ja kaikenlaisille muille mashup-nikkareille.

Suomi on avoimen datan hankkeillaan ajan hermolla. Briteissä avattiin hallinnon tietovarannot verkossa pari viikkoa sitten osoitteessa data.gov.uk. USAssa vastaava palvelu, data.gov, näki päivänvalon toukokuussa 2009.

Sir Tim Berners-Lee kertoi The Guardian-Lehden haastattelussa, että avoimesti käytössä olevilla laajoilla tietovarannoilla voi tehdä erilaisia tiedonhakuja, analysoida trendejä, panna asioita kartalle ja niin edelleen.

Berners'Leen haastattelu on kuunneltavissa Guardian Tech Weekly -podcastissa.

Ohjelmassa Berners-Lee kertoo, että eräs brittiviranomaiset vaikuttanut esimerkki avoimen julkisen tiedon yhdistelymahdollisuuksista oli, kun tilastot polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista yhdistettiin karttaan, saaden aikaan työkalu, jolla polkupyöräilijät saattoivat suunnitella turvallisempia reittejä välttäen pahimmat onnettomuuskohdat.

Berners-Lee mainitsee mainiona kilkkeenä myös Mapumental-palvelun (linkki YouTube-videoon), jossa kiinteistöjen hintatietoja on yhdistetty liikenteen sujuvuuteen liittyvään tietoon siten, että on saatu aikaan työkalu, jolla voi arvioida, missä kannattaisi asua siihen nähden, kuinka paljon on varaa maksaa talostaan ja kuinka pitkän työmatkan sietää.

Muita avoimen datan käyttöesimerkkejä ks. myös BBC News magazine What can data.gov.uk do for me?.

Kotimaisia ideoita internetin tietovirtojen hyödyntämiseen haettiin viime syksynä MindTrekissä Kansalaisosallistujan Työkalut -kisassa.

(Kuvassa: Olaus Magnuksen pohjolan kartta 1500-luvulta -palapeli Kansallismuseon Vintillä 2006)