Tuhat sanaa

Suomi saa tässä kuussa oppaan siitä, miten viranomaisten tuottamaa tietoa voi jakaa avoimesti kaikille. Petri Kola, Kari A Hintikka ja Antti Poikola kertovat kirjoitustyön edistymisestä ja työn lähtökohdista dataopas-blogissa:

"Olemme sitä mieltä, että tietovarantojen avaaminen yhdistettynä sitä tukevaan toimintakulttuurin muutokseen on yksi merkittävimmistä asioista joita suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi voidaan tällä hetkellä tehdä. Sen lisäksi, että julkisten tietovarantojen avaaminen luo uusia toimintamahdollisuuksia ajankohtaisiin haasteisiin vastaamiseksi, on se mahdollisuus suomalaisille instituutioille uusiutua ja oppia verkostoaikauden yhteistoimintataitoja ja vetää perässään koko suomalainen yhteiskunta uudenlaiseen yhdessätekemisen kulttuuriin" (1.2.2010: Tosi kyseessä)

Yleistajuisen oppaan julkishallinnon datan avaamisesta on kirjoittajilta tilannut Liikenne- ja viestintäministeriö. Oppaan tarkoitus on palvella virkamiehiä ja päättäjiä, mutta siitä on epäilemättä iloa kaikille uusia tietolähteitä etsiville: journalisteille, tietotekniikka-alojen opiskelijoille, yritysideoita hautoville ja kaikenlaisille muille mashup-nikkareille.

Suomi on avoimen datan hankkeillaan ajan hermolla. Briteissä avattiin hallinnon tietovarannot verkossa pari viikkoa sitten osoitteessa data.gov.uk. USAssa vastaava palvelu, data.gov, näki päivänvalon toukokuussa 2009.

Sir Tim Berners-Lee kertoi The Guardian-Lehden haastattelussa, että avoimesti käytössä olevilla laajoilla tietovarannoilla voi tehdä erilaisia tiedonhakuja, analysoida trendejä, panna asioita kartalle ja niin edelleen.

Berners'Leen haastattelu on kuunneltavissa Guardian Tech Weekly -podcastissa.

Ohjelmassa Berners-Lee kertoo, että eräs brittiviranomaiset vaikuttanut esimerkki avoimen julkisen tiedon yhdistelymahdollisuuksista oli, kun tilastot polkupyöräilijöille sattuneista onnettomuuksista yhdistettiin karttaan, saaden aikaan työkalu, jolla polkupyöräilijät saattoivat suunnitella turvallisempia reittejä välttäen pahimmat onnettomuuskohdat.

Berners-Lee mainitsee mainiona kilkkeenä myös Mapumental-palvelun (linkki YouTube-videoon), jossa kiinteistöjen hintatietoja on yhdistetty liikenteen sujuvuuteen liittyvään tietoon siten, että on saatu aikaan työkalu, jolla voi arvioida, missä kannattaisi asua siihen nähden, kuinka paljon on varaa maksaa talostaan ja kuinka pitkän työmatkan sietää.

Muita avoimen datan käyttöesimerkkejä ks. myös BBC News magazine What can data.gov.uk do for me?.

Kotimaisia ideoita internetin tietovirtojen hyödyntämiseen haettiin viime syksynä MindTrekissä Kansalaisosallistujan Työkalut -kisassa.

(Kuvassa: Olaus Magnuksen pohjolan kartta 1500-luvulta -palapeli Kansallismuseon Vintillä 2006)

Kesällä soi puhelin. "Löysimme netistä ottamasi kuvan ja pyytäisimme lupaa käyttää sitä kunnan sivuilla". Hinnasta päästiin hyvään sopuun ja projekti jatkui - näemmä nyt on uusittu palvelu viimein julkaistu.

Se, miten Hattula.fi-projekti löysi verkosta paikalliskuvan kunnan sivuille, on hyvä esimerkki siitä, miten verkossa kannattaa olla löydettävissä oikeilla asiasanoilla. Ellen olisi julkaissut Vanajavesilaakson muinaisjäännöksiä -kurssin retkillä ottamiani kuvia verkkoon asianmukaisesti asiasanoitettuna (Hattula, Tyrväntö etc), projektin AD ei olisi koskaan tiennyt kuvan saatavilla olosta.

Veinkö näin toimiessani leivän ammattikuvaajan suusta? Olisiko kunnnan verkkosivustoprojektin tuottaja tilannut työn ammattikuvaajalta, ellei olisi löytänyt netistä mielestään sopivaa käyttökuvaa? Kysymys on netin talkoovoiman aikakaudella epärelevantti. Etsivä löytää kuvan.

Vuosia Flickriä käyttäneenä olen tottunut vastaamaan kuvia ilmaiseksi ruinaavien viesteihin. Kyllä, voit käyttää kuvaa siinä ja siinä sivustossa, sillä ja sillä ehdolla. Vielä useampi uskoakseni käyttää kuvia Creative Commons -lisenssiehtojen mukaisesti ei-kaupallisiin tarkoituksiin. Ehkä joku ryövää niitä ilmaiseksi esityksiensä kuvituskuviksi ja käyttää niitä yhteyksissä, joista ne eivät koskaan päädy avoimeen netitin löydettäviksi - sitähän en voi tietää.

Myönteiset mahdollisuudet painavat kuitenkin vaa'assa mahdollisia kielteisiä lieveilmiöitä enemmän.

Tämän Hattulan kunnan projektin esimerkin voimin jaksan taas muutaman ylimääräisen asiasanan kuviini naputella.

Tiesitkö, että työnantajasi saa selvittää, kenelle lähetät ja keneltä saat sähköpostia, jos se on ilmoittanut asiasta etukäteen? Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos toi työnantajalle uusia mahdollisuuksia teletunnistetietojen tarkkailuun. Tai että työnantaja ei saa lain mukaan googlata sinua ilman lupaasi. Jos työnantaja kerää henkilötietoja muualta kuin työntekijältä itseltään, työntekijältä on hankittava suostumus tietojen keräämiseen.

Sosiaalisen median merkitys kasvaa niin työelämässä kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin. Hyvä verkkomaine on valttia. Omaa persoonaa tyylikkäällä tavalla ilmentävä verkkoprofiili kertoo sopivuudestasi nykyaikaisia viestintätaitoja edellyttäviin tehtäviin.

Näin kirjoitamme Marylka Yoe Uusisaaren kanssa Nettielämää - sosiaalisen median maailmat -kirjassa. Teos keskittyy ihmissuhteiden hoitamiseen mediavälitteisesti ja näkökulma on yksityishenkilön ja vapaa-ajan; mutta eipähän työelämää ja elämä-elämää enää niin vain eroteta toisistaan.

Kokosin kirjan työpaikan netin käyttöön liittyviä ohjeita tänne: Netissä työajalla - selviytymisopas työn ja netin yhteensovittamiseen.

Mitä kysymyksiä olet itse pohtinnut netin sosiaalisen puolen ja työelämän yhteen liittämisessä? Keskustelu jatkuu Nettielämää -kirjan Facebook-ryhmässä.

"When did posting something to internet become so serious?" Milloin nettiin julkaisemisesta tuli niin vakavaa?, aprikoi Antti Akonniemi Twitterissä. Akonniemi on mukana julkaisemassa uutta kotimaista Bisnesmiehet.com -videoblogia. Kysymys sopii hyvin ajassa olevaan läpinäkyvyyden ja avoimuuden teemaan.

Kuluttajavirasto ohjeistaa yrityksiä siihen, että markkinoinnin on aina oltava tunnistettavaa. Yhä enemmän myös muut toimijat ovat kiinnostuneita sidonnaisuuksiensa esittelemiseen niissä yhteyksissä, joissa se on relevanttia.

Yhdysvaltain liittovaltion kauppakomissio FTC aikoo julkaista syksyllä päivitetyn ohjeistuksen liittyen tuotesuosituksiin ja käyttäjäkokemuksiin mainonnassa. Tarvetta tällaisille ohjeille on nähty kirjavassa nettijulkaisun kentässä, kertoo New York Times (Approval by a Blogger May Please a Sponsor).

Kuluttajilla on oikeus tietää, milloin heille markkinoidaan, sanoo kauppakomission apulaisjohtaja Richard Cleland lehdessä.

FTC on julkaissut mainonnan ohjeistuksia vuodesta 1972 (Wikipedia). Uusin päivitetty versio (luonnos Guides Concerning the Use of Endorsements and Testimonials in Advertising (pdf)) sisältää esimerkkejä nettimaailmasta (ks. § 255.5 Disclosure of material connections alkaen sivulta 80).

Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tulee muutoksia, jotka antavat työnantajille ja muille viestintäverkkojen ylläpitäjille kuten taloyhtiöille, kouluille ja kirjastoille uusia valtuuksia televiestinnän tunnistetietojen tutkimiseen, jos ne sen tarpeelliseksi näkevät ja lain vaatimat ennakkotoimet hoitavat (ks. HS.fi Kysymyksiä ja vastauksia Lex Nokiasta).

Ennen lain nojalla tapahtuvaa teletunnistetietojen seuraamista viestintäverkon tarjoajan on määriteltävä, miten yhteisön viestintäverkkoa tai palvelua saa käyttää, annettava verkon käyttäjille kirjalliset ohjeet, nimettävä tunnistamistietoja käsittelevät henkilöt ja ilmoitettava tietosuojavaltuutetulle tunnistamistietojen käsittelyn aloittamisesta.

Tietoturva on laitettava kuntoon eli käyttäjien pääsy tietoturvaa uhkaaviin viestintäpalveluihin kuten webmail-sähköpostipalveluihin on estettävä.

Lain soveltamiseen ryhtymisestä on etukäteen tiedotettava viestintäverkon käyttäjälle - niissä yrityksissä, jotka ovat YT-menettelyn piirissä, sen mukaisesti.

Valvonnasta on annettava vuosittainen raportti tietosuojavaltuutetulle.

Kiinnostavaa on jatkossa seurata, miten suomalaisten työpaikat ja viestintäverkot jakaantuvat vapaisiin ja valvottuihin. Omassa työpaikassani YLEllä toimitusjohtaja bloggasi intranetin palstallaan jo aiemmin keväällä, että YLEssä ei työntekijöiden valvontaa kiristetä - ja että sinne Facebookiinkin on jatkossa ihan hyväksyttyä piipahtaa sikäli kun tarvis on ja töiltään ehtii. Meillä sitä paitsi osa jo tekee töitään Facebookissa - YLE Puheen tuore Facebook-ryhmä on esimerkki tavoista, joilla YLE menee sinne, missä yleisöt ovat.

Lain valmistelusta käytiin kovaa vääntöä julkisuudessa. Moni pettyi vihreisiin, jotka joko jättivät äänestämättä tai äänestivät lain puolesta. Kari Haakanan lailla moni pohdii, mitä vihreiden tilalle ensi vaaleissa (Vellihousut). Lakiuudistusta protestoidaan monin ääni: Star Wreck ja Viidakkorumpu julkaisevat lakia kritisoivaa pilapiirrostaidetta ja Kenneth Falck pitää tietovuotamisen peruskurssin.

Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki käyttää "mitäs minä sanoin" -puheenvuoron: "Valitettavasti Lex Nokiassa kävi juuri niin kuin blogissani kuukausi sitten arvioin: kahdelle tai maksimissaan kolmelle vihreälle kansanedustajalle annetaan lupa äänestää lakia vastaan. Samaan aikaan muut vihreät kuitenkin turvaavat lain läpimenon."

Vihreiden Oras Tynkkynen kertoo, miksi äänesti Lex Nokian puolesta: "Olemme yrittäneet parhaamme vaikuttaa esityksen sisältöön ja jossain määrin onnistuneetkin. Tällä kertaa voimat riittivät tähän; ensi kerralla toivottavasti enemmän."

Vihreiden kansanedustaja, vuoden 2008 Tietoyhteiskuntavaikuttaja Jyrki Kasvi on puolestaan tehnyt sen johtopäätöksen, että jos haluaa vaikuttaa Suomen ja Euroopan tietoyhteiskuntapolitiikkaan, on mentävä Brysseliin.

Aiheesta aikaisemmin:

• Viisi hyvää syytä hankkia oma sähköpostiosoite heti
• Nettiyhteyksien yhteisötilaajien valtuudet puhututtavat