Lisätty todellisuus, augmented reality, on monelle eilisen tulevaisuutta. Datakypärät ja infografiikka heijastettuna suojapleksiin tai suoraan verkkokalvolle tuntuvat tieteishömpältä. Lelupakkauksen koodin asettelu webbikameran eteen ja erillisen ohjelmiston asentaminen koneelle virtuaalista aurinkolasisovitusta varten tuntuvat aivan liian työläältä lyödäkseen läpi kuluttajan arjessa.
Samaan aikaan pienellä ruudulla todellisuutta rikastava informaatio kulkee mukana arkisesti. Sosiaalisen mobiilin webin käyttäjille lisätty todellisuus on sijaintitiedolla höystettyä kaveriuutisten virtaa. Esimerkiksi tänään Vierityspalkki-blogin toimituskokouksessa ensimmäiseksi puhutti Foursquare (katso video). Aki Björklund tunnustautui heavy useriksi. Erään tulkinnan mukaan Foursquare on oman reviirin merkkaamista.
Lisätty todellisuus, augmented reality, on kymmenisen vuotta viehättänyt teknologiasta ja tulevaisuudesta kiinnostuneita mahdollisuuksien kirjolla. Toki toteutuksiakin on nähty, ks. esim. Augmented Reality Overview ja 35 Awesome Augmented Reality Examples.
Scifiä on kirjoitettu aiheesta kunnon lukulistaksi. Täytyy myöntää, että Vernor Vingen Rainbows Endissä käyttämä käsite "wearing" on uskottava: että dataa ei haeta verkosta kankeasti ruudun edessä istuen ja hiirellä klikkaillen, vaan vaatteisiin kytketyn eleohjattavan käyttöliittymän avulla muille näkymättömästi omia median kerroksia selaten.
Tätä odotellessa on tyytyminen nyt saatavilla oleviin toteutuksiin, kuten Layar Reality Browser valikoiduille älypuhelinkäyttöjärjestelmille (Android, iPhone).
Kotimainen startup-yritys Thinglink kehittää design-painotteisille aikakauslehdille työkalua, jolla lehdessä esiteltävistä tuotteista saisi esiin lisätietoa. Ulla-Maaria Engeström kertoi kehitteillä olevasta palvelusta maanantaina YLEn sosiaalisen median seminaarissa (ks. video, ajassa 1:29)
Lisättyä todellisuutta tullaan näkemään hyöty- ja viihdepalveluissa ja markkinoinnissa, sen pariin tullaan joko webbikameran avulla tai kännykällä, ja navigaatioon tarvitaan jokin koodi tai kuvio, joka toimii linkkinä.
Missä määrin tavallisten mediakäyttäjien kielenkäytössä koskaan vilahtaa termi "lisätty" todelllisuus on eri asia - veikkaan, että termi jää ammattilaisen sanastoon ja kuluttajat kokevat toteutukset niiden sisällön ja käyttökontekstin mukaisesti.
Lisäys: Keskustelua aiheesta Qaikussa.
Kommentit
Jännää, että augmented
Jännää, että augmented realityna mainostetut softat keskittyvät niin voimakkaasti visuaalisuuteen ja HUD-kikkailuun (heads up -display). Sovelluksia runsaasti kokeilleena, olen jäänyt edelleen odottamaan ratkaisuja, jotka ovat yhtä huomaamattomia ja intuitiivisia kuin kello tai lämpömittari - havainnointiprosessien vahvennuksia eli vahvennetun todellisuuden välineitä kai nekin ovat.
Ehkä olen vain lo-fi augmentaation ystävä, mutta yksi elegantein toiminto on monien kännyköiden näyttämä solutietoon perustuva summittainen paikkatieto. Tuon tiedon tarkentumista ja rikastumista olen odottanut vuosikausia, mutta edelleen minulle tarjotaan vain raskaita erillissoftia, joiden hyödyntämiseksi minun pitää toistuvasti tehdä käyttöpäätös.
Vaikka muropaketita hyppivät mielikuvitushahmot ovat komeita (ja muovileluja ekologisempia), on monien AR-softienkäyttökokemuksellinen ongelma niiden yllätyksettömyys arkikäytössä. Valtaosan ajasta tiedän missä olen ja mitä ympärilläni on ja tuntemattomatkin paikat on nopeasti pyyhitty läpi. Olisi mielenkiintoista nähdä käyttäjät vakioreviirit ja -rutiinit oppiva paikka- ja kontekstitietoinen sovellus, joka esittää sitä yleisempää tietoa mitä tuntemattomampi seutu tai tilanne on kyseessä ja kaivaa esille sitä syvällisempää tietoa kun liikutaan tutuilla alueilla.
Eiköhän niitä arkisia
Eiköhän niitä arkisia sovelluksia ala tulla kun riittävän helppo laite ilmaantuu. Ehkä nämä gps:n, kallistussensorit ja magneettianturit sisältävät puhelimet ovat se ar:n varsinainen lähtölaukaus suuren yleisön keskuudessa.
iPhone 3G S:n myötä itselle on tullut tähtiharrastajana erittäin tervetulleena apuna Pocket Universen mahdollisuus katsoa mikä kuvio missäkin päin on minäkin aikana (vähän myöhään tätä talvea ajatellen, mutta ensi talvena luultavasti kovassa käytössä). Samoin kämppää suunnittelevana on kiva katsoa Sunseekerillä mistä kohtaa aurinko tulee paistamaan vaikkapa kesäiltana kello 18.
Ovathan nämä olleet toki ennenkin mahdollisia selvittää - tähtikartat ja planisfäärit ovat tuttuja kaikille harrastajille, ja näppärä kaveri laskee kyllä kohtuullisella vaivalla missä kohdin aurinko on milloinkin. Nyt se on vaan hiukan helpompaa, vähän niinkuin se lämpömittari.
Timov: Kiitos Sunseeker
Timov: Kiitos Sunseeker vinkistä!
Erkka, ovela konsepti, siitä
Erkka, ovela konsepti, siitä vain speksaamaan (vakioreviirit ja -rutiinit oppiva paikka- ja kontekstitietoinen sovellus, joka esittää sitä yleisempää tietoa mitä tuntemattomampi seutu tai tilanne on kyseessä ja kaivaa esille sitä syvällisempää tietoa kun liikutaan tutuilla alueilla.)
Timov, kiitos noista tiedoista, Sunseeker kuulostaa tosiaan käyttökelpoiselta
Muuten huomasitteko tämän Allerin avauksen! (via Jarno aka Socialdistrict)
joo
joo
Kommentoi