Tuhat sanaa

Mielenkiintoista. Hyviä pointteja läpinäkyvyydestä. Tämän lisäksi mua mietityttää miten tuoda positiivisuuden ja negatiivisuuden erot esiin. Siis se että jos keskittyy positiivisiin asioihin niin vähentääkö se läpinäkyvyyttä? Tai toisinpäin eli pitääkö läpinäkyvyydessä katsoa monelta kannalta?

kyllä,on ehdottoman tärkeätä, että nää keskustelut käydään aina uudelleen kun uusia välineitä ja uusia tapoja otetaan käyttöön.

Ja vielä siitä, että kun aloin tätä asiaa kommentoida digityttöjen/helenen/nokia97 kautta, niin syyllistyin esimerkin kärjistämiseen ja tarkoitus ei ollut leimata, vaikka sellainen vaikutelma varmasti syntyikin.

Alan tänä vuonna valmentaa yrittäjiä käyttämään sosiaalista mediaa ja nää asiat vaan kiehuivat päässä just silloin.

Mutta kunnon rakentava keskustelu, se on hyvä juttu!

Todella hienoa, että näistä aiheista on syntynyt näin paljon hienoja ajatuksia ja aktiivista keskustelua. Omasta ammatillisesta näkökulmasta olisi varmasti kaikkien toimijoiden edun mukaista, että blogaajat, sosiaalisessa mediassa aktiivisesti keskustelevat henkilöt, viestintä- ja PR-, sekä digi- ja mainostoimistot yhdessä laatisivat yhteiset pelisäännöt, joiden mukaan toimitaan. Nämä voisivat olla juurikin ne Helenen ja Marin hahmottelemat guidelinet.

Guidelineissa olisi mielestäni tärkeää olla mukana molempia osapuolia, sekä kontaktoitua henkilöä että kontaktoijaa koskevat selkeät "eettiset ohjeet" joiden mukaan toimintaa harjoitetaan. Kaikille sosiaalisessa mediassa markkinointia harjoittaville tai sitä suunnitteleville yrityksille olisi myös tärkeää tietää, mitä autenttisuus, kriittisyys ja läpinäkyvyys oikeasti merkitsevät, jotta toiminta tässä meille kaikille vielä kovin uudessa ympäristössä olisi kestävää ja kaikkien edun mukaista.

On suorastaan outoa, että käsittääkseni tällä hetkellä ainoa suomalaisyritys, joka on Word of Mouth Marketing Associationin eli WOMMA:n jäsen on viestintätoimisto Drum. Uskoisin, että yksi mahdollisuus edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiseen voisi olla esim. WOMMA Finlandin perustaminen.

Juttelen aiheesta mielelläni lisää Twitterissä tai ihan face-to-face, jos kiinnostaa.

Disclaimer: olen töissä yrityksessä, jonka liiketoimintaan kuuluu mm. suunnitella tapahtumia, joissa online-vaikuttajat tapaavat yritysten edustajia.

Ohjeistuksille tuntuisi olevan kysyntää paitsi markkinoinnin, niin myös muunlaisen työelämän viestinnän, just vaikka julkisen sektorin verkkoviestinnän kehittämisessä tästä ketjusta päätellen. Yhteisen "koodin" puutteessa ilmeisesti rohkeimmat ja itsenäisimmät toiimjat ovat lähteneet mukaan verkkoon, kun kenties aremmat, varovaisemmat pysyvät pois, tai katselevat sivusta paljon meteliä itsestään pitämättä.

Verkkovuorovaikutuksen moninaisuudessa on vielä sekin ulottuvuus, että roolijako vaihtelee: vaikutamme ja vaikutumme toisistamme limittäin ja lomittain. Yksittäisissä tilanteissa voidaan löytää aloitteentekijä (Tuomaan kontaktoija), mutta kun vuorovaikutus on syvempää, voi olla ainakin sivustajatsojalle epäselvää, mihin liittyen jostakin asiasta puhutaan, vaiko ihan muuten vaan.

Esimerkiksi itse vuosi sitten kun keräsin aktiivisesti aineistoja Nettielämää - kirjaa varten Jaikussa, liitin kysymyksen yhteyteen aina disclaimerin, että kirjaa tässä ollaan tekemässä. Toisaalta aina ei voi etukäteen tietää, milloin jokin keskusteluketju voi osoittautua myöhemmin loistavaksi lähteeksi, johon viitata. Tällaisessa tilanteessa voi hyvin kuvitella, että jollekulle voi tulla sellainen kokemus, että on joutunut "materiaaliksi" pyytämättä ja varoittamatta. Mutta eihän vuorovaikutustilanteissa kai voi koko ajan heiluttaa sellaista punaista lippua että "olen utelias ihminen, kerään koko ajan aineistoa vaikka mihin". Mieluummin niin päin, että kaikki sosiaalisessa mediassa toimijat asennoituisivat niin päin, että sen mitä julkisesti julkaisee, voi jollekin olla aineistoa.

Kiitos kommentistasi, Janne. Listasit hyviä kysymyksiä.

Loppukommentista ensin: tulee mieleen, että kun viestintätoimistoja kiinnostaa oletettavasti tarjota asiakkailleen koko ajan uusia viestintäkeinoja ja -työkaluja, niin bloggaajat sidosryhmänä ovat selvä uusi aluevaltaus. Varmasti toimittajiinkin vaikuttamista jatketaan.

Arvioisin, että keskimäärin ammattietiikastaan tarkkoihin toimittajiin on vaikeampi vaikuttaa kuin keskiverto-harraste-bloggaajaan; on tehtävä enemmän PR-työtä vähempien tulosten eteen. Totta kai on niitä bloggaajia, jotka ottavat maineensa ja asemansa vakavasti. Sellaiseksi ilmoittaudun itse, ja sellaisina pidän niitä blogeja, joita itse luen. Mutta kaipa löytyy sellaisiakin, jotka ovat valmiita ottamaan "hyödyn" irti, kun tilaisuus tarjoutuu murehtimatta henkilöbrändiään kovin pitkälle tulevaisuuteen. Osa heistä voi olla alttiimpia vaikuttamispyrkimyksille naiiviuttaan tai nuoruuttaan.

Toimittajat voivat määrätyillä mittareilla olla vaikutusvaltaisempia, ainakin jos otetaan mediumin tavoittavuus huomioon. Toisaalta suurikaan levikki ei auta, jos tavoitellaan jotain sellaista kohderyhmää, joka ei mediaa käytä. "Monet toimijat, mainostajista alkaen, ovat havainneet, että haluttuja kohderyhmiä ei enää välttämättä tavoita perinteisiä joukkoviestinnän kanavien kautta. Internet mahdollistaa kohderyhmien tavoittelun suoraan", kirjoitti Kari A. Hintikka Tieken Johdatus osallistumistalouteen - katsauksessaan.

Entä rinnastetaanko bloggaajat toimittajiin - miksei; joissain tapauksissa rinnastaminen voi olla kiinnostavaa. Kritiikittömän myönteisten tuote-esittelyjen julkaisemisesta naistenlehdissä on juuri ollut juttua Journalisti -lehdessä otsikolla Samasta tuubista.

Kuitenkaan kaikki verkkoon kirjoittavat eivät miellä itseään minkään sortin journalisteiksi, he katsovat enemmän keskustelevansa ihmisten kanssa. Tällöin mitkään journalistiset tai muutkaan eettiset ohjeistukset (USAssa ollaan tiukentamassa verkkojulkaisujen online-markkinoinnin linjaa) eivät välttämättä kiinnosta.

Hakukoneet tasoittavat maaperää poistaessaan ns. valtamedian historiallisen tavoittavuusedun: kun ostopäätöstään harkitseva tiedonhakija syöttää tuotteen hakukenttään, saattaa verkkojulkaisu kiilata perinteisen median artikkelin edelle hakutuloksissa. (Hakukonekäyttäytymisestä Dagmarin keväällä 2008 tekemä raportti täällä (PDF))

Vertaissuosittelu on monien tiedonhakijoiden mielestä uskottavaa, ja vaikuttaa ostopäätöksiin. Mediatoimisto MediaComin tekemän Blogi-tutkimuksen mukaan internetistä saadut vinkit ohjaavat kuluttajien ostokäyttäytymistä jo 2007. Vastanneista 38 prosenttia oli ostanut jonkun tuotteen blogeista tai keskustelupalstoilta lukemansa perusteella. Yli puolet vastaajista oli lukemansa perusteella muuttanut käsitystään tuotteesta, palvelusta tai yrityksestä. Kolmasosa vastaajista oli luopunut jonkin harkitsemansa tuotteen ostoaikeista luettuaan nettikäyttäjien kokemuksia. (YLE Uutiset: Nettipalstat ohjaavat ihmisiä ostopäätöksissä)