Tuhat sanaa

Tuoreessa Journalistissa on arvauksia ja väittämiä radiosta vuonna 2020. Aihe on kimurantti, enkä ole toimituksen laatiman koosteen kanssa välttämättä yhtä mieltä. Olin yksi neljästä taustatietojen antajasta. Lotta Tuohino kyseli ajatuksiani radion tulevaisuudesta helmikuussa.

Journalistin jutussa Radio 2020 kysytään, onko mikä tahansa audiopötkö radiota ja vastataan, että "radio on sekä viihde- että tiedotusväline" ja että jälkimmäisessä tarvitaan yhä "journalistinen säie", ja "muutakin kuin musiikintoistoa". Kohta ei tyydyttävästi pura kysymystä radion olemuksesta, mutta syy ei ole journalistin toimituksen. Yhtä vaikea on määritellä televisiota. Onko YouTube televisiokanava? Eikö? Entä Ylen uusin aluevaltaus, Medionin, moreTV:n, ja Microsoftin kanssa yhteystyönä kokeiltava netti-tv-boksi sitten?

"Radio itsenäisenä välineenä hajoaa osiksi, mutta sen sisällöt ovat monimuotoisempia kuin koskaan", kirjoittaa Journalisti.

Toiveajattelun puolelle menee ennustus, jonka mukaan "Radiokuunnelmat ja dokumentit elävät renessanssia. Broadcasting-radiossa hieman piiloon jääneet, perinteiset ohjelmamuodot ovat saavutettavissa verkossa, ja henkilökohtaisen radiosoittimensa voi halutessaan ladata täyteen kuunnelmia." Kenties voi, kunhan tekijänoikeuskysymykset saadaan kuntoon, mutta monikohan niin tekee. HD-tasoisessa televisiossa saattaa lopulta olla "parempi kuva". Elämyksellisyyttä ja uppoutumista tavoittelevat yleisömassat hakeutuvat vuonna 2020 radiokuunnelmien sijasta verkon synteettisiin maailmoihin, joissa he voivat olla omien tarinoidensa sankareita ja päähenkilöitä.

Myös rahan liike saattaa yllättää 12 vuodessa. Analogisella radiolla on toistaiseksi kirkas ansaintalogiikka, mutta onko radion osuus mediamainonnasta yhä neljän viiden prosentin tietämissä 12 vuoden kuluttua, kuten jutussa toivotaan? Jos radion määritelmä siihen mennessä kattaa nettiradiokanavat, varmasti. Muuten internet kylla jyrää analogisen radion mediakakun jaossa 2020 mennessä.

Viimeisen väittämän kanssa sen sijaan on helppo olla samaa mieltä: Kysymykseen "Tarvitseeko radio journalisteja?" journalisti vastaa jutussaan: "Entistä enemmän. Vain harva media-alalla työskentelevä pääsee eläkkeelle editoimatta koskaan audiota." Näin sanoo tutkija, YTT ja radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi, jota jututin Tuhat sanaa podcast - sarjaaan maaliskuussa.