Nettiradion tavoittavuus nousussa, broadcast-radio menettää yleisöjään

Kun perinteinen radion kuuntelu on yhä harvemman tapa, radiokanavilla on kiire löytää uusia kanavia tavoittaa yleisöjä. Nettiradiopalvelut, kuten täällä kotimaassa NRJ:n tällä viikolla käynnistämä kuuden kanavan nettiradiopaketti, ovat yksi tapa tuoda radio mediana yleisöjen tavoitettaviin, mutta muitakin innovaatioita etsitään kuumeisesti.

USAssa julkisen palvelun radioasemia rahoittava CPB (The Corporation for Public Broadcasting) on myöntänyt tukea kokeellisille internet-hankkeille. Northwest Public Broadcasting yrittää peleillä, blogeilla ja wikeillä saada Washingtonin osavaltion asukkaita kiinnostumaan paikallisuutisista. New Yorkissa WFUV Online Local Music Network perustaa verkkoyhteisön uudesta indie-musiikista kiinnostuneille. WGBH Bostonissa aikoo avata musiikkikahvila-konserttitalon Second Life - virtuaalimaailmassa (Radioworld.com: WGBH Wins Grant for ‘Second Life’ Radio Station Idea).

USAssa Edison Media Research - tutkimuslaitos tiedusteli yleisöltä eri viestimien tärkeydestä heidän omassa elämässään. 2002 televisio johti (39%), radio oli kakkonen (26%) ja internet kolmas (20%). Viisi vuotta myöhemmin 2007 netti (33%) oli kirinnyt aivan television (36%) tuntumaan ja radio oli pudonnut roimasti (17%:iin) (Internet Passes Radio, Closes in on Television as "Most Essential Medium in American Life" Five years later - Media Perceptions from 2002 to 2007 (pdf).

Uuden internetin mahdollisuudet on kokeiltava ja yleisön sitouttaminen radiokanavan maailmaan on välttämätön keino lisätä kuuntelijauskollisuutta. Muutos on varma: radio sellaisena kuin sen tunnemme on hitaasti jäämässä historiaan.

Digiradion broadcast-formaatista ei ole yksimielisyyttä vaan maailmalla kilpailee useita eri teknologioita: esimerkiksi Briteissä on omaksuttu DAB - formaatti kun taas Ranskassa ollaan tiemmä kallistumassa multimediaominaisuuksiltaan rikkaampaan mobiilitelevisioteknologia DMB-T:iin (Mike Mullane Multimedia Meets Radio - blogissa: Re-thinking radio's digital future)

Viime vuosien tilastojen valossa näyttää siltä, vapaasti eetterissä etenevä radio on osa yhä pienemmän yleisöjen arkea: esimerkiksi Ruotsissa radio tavoitti viimeksi mitattaessa 74,3 % väestöstä keskimääräisenä päivänä, vuosi sitten vielä 78,8 % (ks. Svd.se, Martin Jönsson: Fler svenskar stänger av radion). Suomesta ei tätä kirjoittaessa ole vielä vuoden 2007 tutkimustuloksia julkistettu (Finnpanel: tutkimustuloksia).

- Viime vuonna (2006) tekemässämme 8 monimediakampanjan selvityksessä 41 % vastaajista kuunteli aina tai lähes aina radiota surffaillessaan netissä. Ja tämä selvitys tehtiin ennen kuin radiot alkoivat kuulua netissä tämän vuoden heinäkuussa!, intoili RAB Finlandin mediajohtaja Juha Ourila radioliiton nettisivuilla. Syksyllä uutisoitiin jo miljoonan suomalaisen kuuntelevan nettiradiota.

- Nettikuuntelu lisääntyy varmasti ja luvut ovat tietysti kasvaneet selvästi verrattuna siihen mitä Kansallisen Radiotutkimuksen yhteydessä on mitattu aikaisempina vuosina. On mielenkiintoista nähdä kuinka paljon kuuntelu kasvaa tästä tutkimuksesta seuraavaan, joulukuussa julkaistaviin tuloksiin, joulukuussa SBS Finlandin mediajohtajaksi siirtynyt Ourila sanoi RABin nettisivuilla syksyllä.

Tuoreita kotimaisia radion ja nettiradion tutkimustuloksia odotellessa kysymys tämän blogin lukijoille: mikä sinun mielestäsi on innovatiivisinta, hykähdyttävintä tai merkityksellisintä, mitä radio on tehnyt verkossa viime vuosina?

Kommentit

Joskus taantumus on ihan jees...

Kolmannen vuoden monimediatoimittajaopiskelijana(!), ja toivottavasti tulevaisuudessa radioalan ammattilaisena, blogimerkintä herättää päättötyön kanssa painivalle, alalla paholaisen kakaroiksi leimatulle opiskelijalle moisia tunteita. Tässä ollaan nyt menossa perse edellä puuhun.

NRJ:n lanseeraaman uuden hienon innovaation myötä kaiken nielevä soittolistayleisö saa sisältöönsä todella tuotetta. Kuusi "erilaista" hittistreemiä antaa kuuntelijalleen yhtä paljon sisältöä, elämyksiä ja informaatiota, kuin aamupalapöydän hämärässä tihrustettu maitotölkin kylki. Äänimattoa suoraan massiivisesta mediakoneistosta. Korvaan kaadettavaa halpatuotantoa ei naapuriteollisuudesta poiketen tarvitse itse kasata laatikosta, vaan huttu on valmiiksi pureskeltu.

Oman näkemykseni mukaan radioon lisättävä ylimääräinen sisältö ei edesauta median evoluutiota, saatikka paranna sen mahdollisuuksia saavuttaa edelle kirineitä joukkoviestimiä. Radio on kaikessa yksinkertaisuudessaan yksinkertainen media. Se toimii parhaiten yhteisöjen palvelijana, tekijälähtöisenä, informaation nopeimpana välittäjänä sekä todellisena interaktiivisena yhteisömediana. Paikallisradioluvat valuvat kuin taikaiskusta suuren rahan luo ja pienet tekijät luovuttavat sisällöntuotannon suurille medialinnakkeille, jotta tuottavuustavoitteet saavutetaan. Sisällön laatua ei kukaan jaksa ihmetellä ja radio onkin viime vuodet (poikkeuksia lukuun ottamatta) toiminut markkinamiesten ja massikuninkaiden pelikenttänä.(http://spiidi.fi/uutiset_2007_04.htm) Outoa, että kukaan ei ole keksinyt käyttää radion vahvuuksia: nopeutta, paikallisuutta puhumattakaan helppokäyttöisyydestä.

Neljännesmiljoona suomalaista kantaa radiota jatkuvasti taskussaan, mutta 25-54 vuotiaista sitä kuuntelee vain 12%. Kysymys ei mielestäni ole, mitä radio on tehnyt verkossa. Kysymys kuuluukin, notta mitä ihmettä se radio siellä verkossa tekee?!

Radio tavoittaa taas

Radio teki taas (läpi)murron! Eli parhaita radion viime vuosien verkkotekoja on läsnäolo netissä. Vaikka broadcast-radio menettääkin kuulijoita, niin uskon että radio-ohjelmat saavat netissä lisää kuulijoita.

Minä en muista minkään kanavan megahertzejä, ja jos jonkun vahingossa muistankin, niin taajaan liikkuessa pitäisi taajuuttakin osata vaihtaa. Ja netissä Radio Helsinkikin kuuluu valtakunnallisesti ja YLEn radiokanavat myös ulkomailla.

Soittolistoista en minäkään pahemmin piittaa, mutta last.fm ja pandora oppivat, mitä minä haluan kuunnella.

YLE Areenasta olen taas löytänyt vuosia sitten kadottamiani musiikin erikoisohjelmia. Nautin siitä, että toimittaja on koonnut kokonaisuuden, ja että biisivalinnoille ja soittojärjestykselle on syy. Areena-suosikkini oli ehdottomasti Leena Lehtinen. Viime aikojen ikävästi hytkähdyttänyt netti ja broadcast-radioteko olikin se, että Leenan tunti loppui.

mace <3 YLE Peili

Olen kasvanut RadioMafian (91.9MHz) (RIP) äärellä. Sen loputtua jäi radion kuuntelukin kokonaan ja pitkäksi aikaa. Kun hommasin uuden puhelimen (N-Gage) muutama vuosi sitten, oli siinä radio-toiminto mukana ja kuuntelin sillä toisinaan YLE Radio 1:stä, Radio Helsinkiä tai Bassoradiota, mutta ei niitäkään kauaa jaksa. Oli siinä hetkensä.

Aloin jossain vaiheessa latailemaan YLEn podcasteja ja kuuntelemaan joko koneella tai mobiilillani ja nyttemmin seuraan niitä säännöllisesti. Mutta YLEn Peili. Maailman paras radiokanava: ei ikinä musiikkia. Loistavaa! Musiikkia kuulee jatkuvasti joka puolelta ja sitä tulee kuunneltua kotonakin ja se käy helposti ärrrrsyttämään ellei ole juuri mieleen. Peiliä olen kuunnellut ehkä puolen vuoden ajan nukkumaan mennessäni ja se miltei aina myös jää päälle nukkuessani, ja yö-aikaan tulevat arkisto-ohjelmat ovat mahtavia. Esim. sitä näkkileipätehdas-radiodokumenttia jostain 70-luvulta en varmaan ikinä unohda. Samoin oli aika absurdia herätä työpäivän aamuna jossain lattiakanalassa... Käytän edelleen N-Gageani yöradiona.

YLE Areenasta seuraan myös paria video-ohjelmaa säännöllisesti. Se on hyvä palvelu, ja toimii jotenkuten ongelmitta mobiilistikin.

Koneen äärellä kuuntelen usein USAlaisen indieradion WFMU:n nettistriimiä.

markku, onnea projektille ja

markku, onnea projektille ja opinnäytetyölle. Suhdanteet vaihtelevat ja kukaties kunnon vanhanajan kaupallinen paikallisradio on seuraava iso juttu :) tai edes pieni mutta omillaan kannattava juttu. Tai jos ei, niin onpahan yritetty. Työn iloa harjoitteluun Radio Helsingissä. Eipä se olisi sekään ilman nettiä sitä mitä se nyt on, luulen.

elekku, Areena on kyllä niin iso parannus aikaan ennen sitä. MIten sitä joskus oikein selvittiin ilman on demand - sisältöjä? Panin juuri Pirkka-Pekka Peteliuksen Luontoillan podcast-syötteen tilaukseen

kyllä omastakin mielestä tuo hyvien ohjelmien saatavuus ajasta ja paikasta riippumatta on se juttu, suurin piirtein kaikki muut yritykset hyödyntää internetiä nimenomaan radion tarpeita palvelemaan ovat kai toistaiseksi jääneet kokeiluiksi

mace, näkkilipätehtaalta lattiakanalaan, uhh, pitääkö tuo ajatella niin että radio vie sinut rinnakkaistodellisuuksiin, joihin et olisi itse omasta aloitteestasi tullut hakeutuneeksi. noita retkiä taas ei tapahdu, ellei vaan jätä kanavaa auki ja anna radion yllättää :)

toisaalta on esimerkki Basso media, jossa nettiradiosta kasvoi eetteriradio ja aikakauslehti. Että mitäpä sitä jostakin niin triviaalista kuin jakelukanavasta kättä vääntämään, pääasia, että samoista asioista kiinnnostuneet ihmiset löytävät ne asiansa jostakin, ja parhaimmillaan, jos niin haluavat, samalla toisensa

Tällä kanavalla perjantain alkuillassa: Suvin ajatuksenvirtaa

Kasvoin Mafian ja Radio Jyväskylän kanssa. Mafia lopetettiin ja muutin pois Jyväskylästä. Siihen loppui radion kuuntelu.

Kokeilin joskus 90-luvun lopussa ulkolaisia nettiradioita, mutta harvempaa niistä kuuntelin sen enempää. 2000-luvulla kuuntelin musiikkitaustamattona (! sellaista tarvitsin rutiinimaisen työntekoni taustalle transsiin päästäkseni, sori vaan Markku) tanssimusiikkiradiokanavaa, jonka sivuilla lukee nyt: Music One went silent on May 28, 2007. Thanks to everyone who made Music One such a success. **We’re aiming for a 2008 return to the internet air-waves**
Löysin Pandoran 2004 vai 2005, jota kuuntelin noin vuoden, kunnes ei-jenkit lempattiin pihalle. Last.fm:stä tiesin, mutta olin jättäytynyt tahallani ulkopuolelle. Ajattelin, että musiikkimakuni on niin epätrendikäs, että en jaksa kuunnella musasnobeilta tuttavilta piruilua. Pandoran hiljennyttyä Tuija kutsui ja liityin Last.fm:n, jonka kaveri- ja tagiradioita kuuntelen uusein artistien toivossa ja vaihtelun vuoksi.

Teen sellaista duunia, että en pysty kuuntelemaan samalla puhetta. Jos tekisin työtä enemmän käsilläni, kuuntelisin samalla radiota tai podcasteja, mutta en pysty kirjoittamaan ja ajattelemaan samalla, kun joku höpötää korvaani. Liikun opiskelemaan ja töihin julkisilla ja fillarilla. Fillaroidessa ei voi kuunnella musiikkia ettei jää auton alle. Julkisissa tuppaan lukemaan lehtiä tai kirjaa - sen voisin korvata radiolla. Tätä välillä kokeilinkin kännykän FM-radiolla, mutta se pätki ja särisi niin, että palasin lehtiin.

Basso ei vaan ole sellaista, että jaksaisin sitä pitkään kuunnella. Ärsyttää siinä lehdessä kanssa muutama juttu, jossa ovat faktojen oikeellisuuden kans menneet aidan matalammasta kohdasta... Radio Helsinki on vekkuli välillä, mutta ei oikeen sovi mihinkään koloon elämässäni kuin nakutettu. Kuuntelen podcasteina YLEn ja Helsingin ohjelmia koneelta. Jos ostaisin ämpärisoittimen niin voisin kuunnella niitä salilla, bussissa tai vaihtaa fillarin kävelyyn aamulla Taikkiin tai Kumpulan kampukselle mennessä. En vaan ole halunnut mp3-vehjestä, kun se on tuntunut turhakkeelle näin epämusikaalisen ihmisen kourissa. Haluaisin vaiheessa hommata älyluurin, joka olisi myös musavehje, mutta en henno nyt vaihtaa, kun nykyinen kännykkäni on vasta 2 vuotta vanha ja kurantti vehje. Tekniikan kerskakulutus on alkanut rassata vimpainhullua, mutta vihertävää nörttiä. :Z

YLEn Areenaa käytän silloin, kun haluan nähdä uusimman telkkariuutispläjäyksen tai katsoa sen ajankohtaisohjelman, josta irkissä kohistaan.

@mace: Tuollainen linkki tuli vastaan: http://demo.openlibrary.org/

Guardian: Internet radio

Guardian: Internet radio hits the mainstream
http://www.guardian.co.uk/media/2008/jan/28/web20.digitalmedia?gusrc=rss&feed=media

via http://textpattern.kurthanson.com/articles/214/web-radio-grabs-over-8-million-weekly-listeners-in-the-uk

1,3 miljoonaa kuuntelee radiota netin kautta ainakin joskus

Finnpanel: Radiovuosi 2007: KRT:n yhteydessä vuonna 2007 tehtyjen erilliskyselyiden tuloksia:

Lokakuussa tehdyn kyselyn mukaan n. 80 %:ssa kaikista talouksista digiboksi ja/tai telkkari
• 7 % väestöstäkuuntelee viikoittain radiota digi-TV:nkautta

Marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan yli 1,3 miljoonaa suomalaistakuuntelee radiokanavia internetin kautta ainakin joskus, pääosin kotona
• 6 % väestöstä(9+) kuuntelee viikoittain internetin kautta

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö näkyy ainoastaan sinulle ja ylläpidolle
  • Allowed HTML tags: <img> <a> <style> <div> <br> <p> <caption> <span>
  • Automaattinen rivin/kappaleen katkaisu.

Lisätietoa sisällön esitysmuodosta

CAPTCHA
This question is for testing whether you are a human visitor and to prevent automated spam submissions.
9 + 1 =
Solve this simple math problem and enter the result. E.g. for 1+3, enter 4.
Syndicate content