Tuhat sanaa

Olenko tylsä kun en osaa käyttää nimimerkkiä?

Tiedät mitä tarkoitan? :)

Jatkan tästä vielä vähän. Minusta on näet ongelma, että netissä anonyymisyys on niin yleistä. Kun katsoo suosituimpia keskustelupalstoja, vaikkapa Suomi24.fi:tä, on suorastaan puistattavaa, millaista roskaa sieltä löytyy. Tuntemattomat nimimerkit jakavat perättömiä juoruja, solvaavat muita ihmisiä, puhuvat rivoja ja ylipäätään käyttävät sananvapauttaan tavalla, joka ei tee kunniaa perustuslailliselle oikeudelle.

Mielipiteeni on kirkasotsainen, tiedän. Toivoisin silti nettiin enemmän omalla nimellään esiintyviä ihmisiä. Ehkä ihmiset silloin vähän enemmän ajattelisivat, mitä tänne verkkoon kirjoittavat.

Ensin haluaisin sanoa hieman tuosta Tuomon noitumasta anonyymiydestä ja sen yleisyydestä. Itseäni nimenomaan anonyymiys on kiehtonut suunnattomasti, aina. Kun kirjoitan anonyymisti, vailla mitään ulkoisia viitteitä, on kirjoittamani tekstipätkien oltava itseriittoisia. "Minusta" puhuminen on erilaista, sillä "minua" ei tuon kyseisen tekstin ulkopuolella ole olemassa. Kun julkaisen tekstin, se ei enää ole minun; se ei ole kenenkään oma. Koen /synnyttäneeni/ jotain, jonka elämä on minusta riippumatonta. Mikäli seuraan keskustelua, en tietenkään voi ikinä enää viitata edelliseen keskusteluun tyyliin "tarkoitin aiemmassa kirjoituksessani" vaan käytän passiivia "aiemmin tarkoitettiin".

Anonyymisti kirjoitetut tekstinpätkät ovat kuin dialogissa irtonaisina leijuvia ajatuksia: niillä ei ole mitään muuta tarttumispintaa kuin toisensa ja keskustelun /välitön/ konteksti, niitä ei määritellä ulkoapäin esimerkiksi juuri kirjoittajan (todellisen tai rakennetun) identiteetin myötä. Keskustelua, jossa vain itse /keskustelulla/ on merkitys. Ei keskustelijoilla. Keskustelua abstraktimmalla tasolla, jossa kirjoittajan identiteetti ei ole legitimoiva tekijä, vain tekstin sisällöllä on tuo valta.

Joskus harvoin saatan kirjoittaa kertakäyttönimimerkilläkin vaikkapa kommentin blogiin, jossa en arvele vierailevani toiste ja jossa en arvele tuttujeni vierailevan joten minun ei tarvitse jättää "mace kävi täällä" -tyyppistä reviirimerkintää. Tälläiselle kertakäyttönimimerkillehän ei siis muodostu minkäänlaista identiteettiä (tai siis muodostuu vain kertakäyttöidentiteetti) mutta joka kuitenkin on erotettavissa muista nimimerkeistä. Oikeasta anonyymissa dialogissahan ei ole olemassa anonyymi 1:stä ja anonyymi 2:sta. On vain vailla nimeä tehtyjä kirjoituksia eikä niistä ole mahdollista päätellä montako ihmistä kirjoitteluun on osallistunut, eikä sillä tietenkään ole merkitystäkään. Vain keskustelulla on.

Yleensä jos kirjoitan nimimerkillä (pseudonyymi) käytän tätä "mace"a, se on tarttunut matkaan jostain vuosien varrelta. Kauan aikaa sitten. Tuon nimimerkin on jotain senkailtaista jota Suviko kuvasi aiemmassa kommentissaan nickeistä. Esiinnyn tosielämässä samalla nickillä, tämä ei siis ole verkkoidentiteettini vaan oikea identiteettini. Vaikkei taida Suomen nimistöstä löytyä, mutta se ei ole minun vikani. Ei kukaan käytä oikeaa nimeäni, enkä identifioidu siihen ensinkään. Siis siihen mikä passissa lukee. Miksi identifioituisin?

Netissä tähän mace-nimeen toisinaan törmää. Muistan elävästi kun ensimmäisen kerran IRC:issä palvelin ilmoitti, että "mace" on käyttössä! Se oli joku puolalainen, joita niihin aikoihin tulvi irkkiin. Neuvottelin sen kanssa asiasta, väitti olleensa "mace" ennenkuin minä olin "mace". Noh, harhailin aikani mace_:na ja muina variaatioina, mutta ei IRC ollut minulle niin merkittävä että olisi siitä yöuneni menettänyt.

Koska "mace" ei tosiaan ole maailman harvinaisin nikki, joudun käyttämään jotain variaatioita nimestäni eri palveluissa ellen ole heti kärppänä varaamassa macea. Yleensä käytän muotoa xmacex, vanhaa straightedge -tapaa kunnioittaen. Joitain muitakin muotoja esiintyy, on hieman ärsyttävää ettei ole yhtä nimeä jolla voisi aina esiintyä. Nimi on aina taakka, se kantaa raskasta lastia eikä sitä voi noin vain muuttaa.

Ero tehtäkööt vielä nimimerkin ja käyttäjätunnuksen välillä. Jälkimmäinen on autentikoitu, edellinen ei. Eihän nimimerkkiä voi sillätavalla varatakaan, samalla tavoin kuin käyttäjätunnuksen voi. Nimimerkinhän voi vaikka kirjoittaa tekstin loppuun, josta sitä ei kukaan tarkista käyttääkö joku muu samaa nimimerkkiä. Nimimerkkiin ei tarvitse salasanaa, voi kirjoittaa vaikka nimim. Martti Ahtisaari.

Jos ajattelee tätä "tosimaailmaa", niin vaikkapa suomalaisten nimet (siis nämä Etunimi Välinimi Sukunimi) ovat aina nimimerkkejä, siinä merkityksessä että jos joku esittäytyy Maija Meikäläiseksi niin ei ole mitään takeita siitä että se on hänen nimensä eikä myöskään voida lähteä siitä, että kyseessä olisi ainoa Maija Meikäläinen. Allekirjoitus muistuttaa enemmän käyttäjätunnusta, vaikka tietenkin naurettavan heikosti autentikoitua sellaista. Sosiaaliturvatunnus muistuttaa myös käyttäjätunnusta, mutta sitä ei ole autentikoitu ensinkään. Lisäksi ne ovat hieman kolkon kuuloisia, eivät kovin suosittuja.

Työpaikkani intraan ei saa kirjoittaa nimimerkillä, vaan pitää käyttää omaa nimeä. En /ikinä/ kirjoita sinne omalla (virallisella) nimelläni, koska ensinnäkään kukaan ei tunne minua sillä nimellä vaikka monet kyllä tuntevat "nimimerkkini" macen (joka minulle henk. koht. on ihan oikea nimeni). Toisekseen haluan tuoda esille sen faktan, että keskustelupalstamme "nimi" -kenttä on avoin kenttä johon voi kirjoittaa mitä vaan; ei siellä siis kuitenkaan keskustella oikeilla identiteeteillä, vaan /oikeita nimiä muistuttavilla nimimerkeillä/. Jos vaikka jotain huonoa käytöstä tapahtuisi (niinkuin joillakuilla ilmeisesti on syytä epäillä), ei ole mitään tapaa tietää kuka siellä toisia solvasi tai teki mitä teki. Se että nimi-kenttään kirjoitti "Maija Meikäläinen", ei vielä tarkoita sitä että passissa olisi sama nimi, ja että kenestä Maija Meikäläisestä oikeastaan on kysymys.

Olisin mielelläni nimikirjainteni mukaan käyttäjä "moo". Siinä olisi sellaista vanhan liiton uskottavuutta :)