
Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Surikaatti kuulostaa eittämättä paremmalta kuin nelisormimangusti. Peurahiiru kuuluu hiirujen ja rattujen ryhmään. Täydellistä. Paljon parempi kuin "Uuden maailman hiiret ja rotat".
Seitsemän luonnontieteen asiantuntijaa on urakoinut nisäkkäille suomenkielisiä nimiä, kertoo Hesari: Hiiru, rattu, hekko, puikkija. . . (digilehti). Työryhmä on kahlannut läpi Mammal Species of the World - teosta kääntääkseen ennen kääntämättömiä eläinten nimityksiä ja löytääkseen osuvampia nimityksiä joillekin eläimille. Esimerkiksi keihäsantiloopista tulee beisa mukaellen alkuperäistä paikallisten asukkaiden antamaa nimeä, sukeltaja-antoloopista tulee puikkija ja lentäväkoira lyhenee lenkoksi.
Hattua pitää nostaa työryhmän työlle. Ja soisihan elukoista sitten myös puhuttavan niiden oikeilla nimillä. Haasteeksi muodostuu, miten kauan kestää, ennenkuin hakukoneiden avulla löytää hekkoja ja lenkoja. Jos pitkään ja hartaasti työskenneeltä työryhmältä vielä jotakin ilkeää pyytää, niin sitä, että kirjoittaisivat tai kannustaisivat muita asiantuntijoita kirjoittamaan wikipediaan pienet artikkelit ainakin suomalaisittain tärkeimmistä nimiään vaihtaneista otuksista niin, että vanhalla nimellä haettaessa löytyy hakutulosten kärjessä tieto uudesta nimestä. Ei sillä, etteikö Luonnontieteellinen keskusmuseo ole riittävä auktoriteetti, vaan koska wikipedialla taitaa olla parempi hakukoneranking.
Vai tarvitaanko moista wikipediaboostausta? Pitäisikö virallisen nettisivuston riittää? Millä keinoin suomalainen luonnontieteellinen yhteisö voisi edesauttaa uusien nisäkkeiden nimien tarttumista suomalaisten suuhun?
Kommentit
Miksi?
Tästä herää vaan kysymys että miksi?
Ja esitän eriävän mielipiteen, nelisormimangusti voittaa nimenä surikaatin miten päin tahansa. Hiiru ja rattu kuulostavat lähinnä raiskatuilta versioilta sanoista hiiri ja rotta, tai vaihtoehtoisesti jonkin lastenkirjan pikkusöpöltä leikkikieleltä.
No siksi
No siksi että sana surikaatti kuulostaa korvaani kivalta :) - tämä on tietysti vain puhtaasti henkilökohtainen mielipiteeni. Surikaatti - sana olisi myös lähempänä monien muiden kielien äänneasua: Surikat, Suricate, Surikat. Toisaalta myönnettäköön, että saksaksi otus on Erdmännchen ja engklanniksikin toiselta nimeltään meerkat.
Perusteltua
No olihan monelle nimenvaihdokselle ihan järkevät biologiset perusteet, esim. merileijona muutettiin leijonahylkeeksi, koska kyseessä on hylje eikä leijona, samoin valkohäntäpeura valkohäntäkauriiksi, koska eläin on kauris eikä peura.
Tuskin pelkkä virallinen
Tuskin pelkkä virallinen nettisivusto riittää nimistön vakiintumiseen. Verkon ulkopuolellakin alkuperäinen nimiluettelo lienee lähinnä niiden käytössä, jotka välittävät nimet eteenpäin luontodokumenttien suomennoksissa ja luontokirjoissa. Wikipedia voisi olla yksi näiden vastineista verkossa.
Olisi ikävää jos kävisi niin että vaikka yhtenäinen nimistö olisikin olemassa, käytettäsiin eri paikoissa samoista asioista eri nimiä. Britanniassa jotain tämänsuuntaista on käynyt sienten kanssa: sikäläisissä sienioppaissa on kuulemma useimmissa oma nimistönsä, mikä aiheuttaa varmasti sekaannuksia. Helppokäyttöisiä tietolähteitä nimistä ja niiden muutoksista tarvitaan.
Muutoksista vielä: Uusien nimien on haluttu olevan järkeviä myös lajien kehityshistorian kannalta. Esim. rotat ja ratut kuuluvat nykytiedon mukaan eri heimoihin: ne ovat toisilleen sukua suunnilleen yhtä paljon kuin sorsat ja metsäkanat.
Minusta hiiru ja rattu ovat hyviä nimiä:)
Kirjoita uusi kommentti