
Tuija Aalto seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
"Hetulavalaat, esim. sinivalas, eivät kuitenkaan syö pääravintonaan kalaa, vaan merten pikkuruisinta ja runsainta ravintoa, planktonia, pääasiassa krilliä, joskus pikkukaloja ja kalmareita. Koska ravinto on hyvin pienikokoista, sitä on syötävä suuria määriä, jotta suurikokoinen valas saisi ravinnostaan riittävästi energiaa. Niinpä valaat ahmivatkin täysiä suullisia merivettä, jossa uiskentelee lukematon määrä pikkuruisia planktoneläimiä ja muuta pientä ravintoa. Tässä toiminnassa ei hampailla olisi mitään tehtävää." (Särkänniemen Merinisäkäs-akatemia: Valaat: Ravinto).
Kouluikäisenä ahmin kirjoja. Luin hömppää jerrycottoneista tyttökirjoihin; meille tuli seikkailukirjoja Fantti -kirjakerhosta, Koululainen, Fauna, ja ties mitä muuta mukavaa. Kirjastossa käytiin ahkerasti. Lapsuuden lukutoukasta on sittemmin sukeutunut informaation siivilöimiseen tottunut huomiotalouden hetulavalas. Tähän johtopäätökseen tulin törmättyäni Joi Iton blogimerkintään Linda Stonen kehittämästä termistä Continuous Partial Attention.
Nykyajan ihmiset ovat tottuneet ja mukautuneet siihen, että huomio kiinnittyy jatkuvasti uusiin ympärillä tulviviin ärsykkeisiin. Stone kehitti tilaa kuvaavan termin työskenneltyään Microsoftilla virtuaaliläsnäoloon liittyvien projektien parissa, kertoi Newsweekin teknokolumnisti maaliskuussa: "Stone first noticed the syndrome a decade ago when she was creating a product for Microsoft that let people interact in a "virtual world." She found that her test users wanted to fade in and out while conducting other activities. This turns out to be the way most of us work—and live—today. With an open communications channel the e-mail keeps flowing, the instant messages keep interrupting and the Web feeds keep coming. CPA stems from our desire, Stone says, to be "a live node on the network." (Steven Levy, Newsweek: (Some) Attention Must Be Paid!)
Stone kirjoittaa, että pieninä annoksina CPA voi lisätä toimintakykyä mutta suurina annoksina se aiheuttaa stressiä ja luovuuden katoamista: "Like so many things, in small doses, continuous partial attention can be a very functional behavior. However, in large doses, it contributes to a stressful lifestyle, to operating in crisis management mode, and to a compromised ability to reflect, to make decisions, and to think creatively."
Omaan ammattirooliini kuuluu pysyä ajan tasalla digitaalisen mediakulttuurin kehittymisestä. Hetulavalasmainen jatkuva infoplanktonin suodattaminen on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi. Voidakseen tunnistaa hiljaisia signaaleja on vastaanotettava paljon erilaisia signaaleja ja ollakseen elävä osa verkostoa mielellään tuotettava sisältöä itsekin. Itselleni bloggaaminen ja valokuvaaminen, sisällön tuottaminen muiden kommentoitavaksi, onkin osa sitä prosessia, jolla teen vallitsevaa ja esille nousemassa olevaa mediakulttuuria itselleni ymmärrettävämmäksi.
Mihin tämän kaiken on sitten tarkoitus johtaa? Onko tavoitteena, ihannetilana kenties täydellinen verkottuneen läsnäolon fantasia, klassinen 'kaikkien kanssa kaiken aikaa' -olotila, vai olisiko tavoitteena pidettävä sellaista asemaa, jossa ei (enää?) tarvitse ottaa vastaan viestejä ulkoa (ks. tieteiskirjailija Neal Stephensonin torjuva kotisivu)?
Jokainen itse määrittelee infoähkynsä sietorajat. Ehkä minäkin kokeilen seuraavan lomani viettoa täysin offline, toisaalta luultavasti en. Sitä paitsi luulen, että informaation vastaanottamiskyky ja -halu on riippumatonta mediasta. Ne, jotka julistavat riippumattomuuttaan televisiosta tai netistä, imevät itseensä sitä enemmän informaatiota muuta kautta, elleivät sitten osaa sulkea aistejaan, mitä toki sitäkin erikseen opetetaan.
Itse en osaa liittää media/välinevalintoihin arvolatauksia, mutta ymmärrän, että toisilla niitä on.
Näin suunnilleen keski-ikäisenä sitä voi vaan mielikuvitella, millaista tieto- ja viestintäteknologiaa tulevaisuus tuokaan tulleessaan ja missä kohtaa sitä itse tippuu kärryiltä. Vai osaisivatko tulevat sukupolvet kehittää sellaisia palveluja, jotka olisivat aina harmoniassa ihmisen kunkinhetkisen fyysisen ja henkisen vireystilan ja mielialojenkin mukaan vaihtelevan havaitsemis- ja omaksumiskyvyn kanssa?
Continuous Partial Attention - aiheesta ks. myös
Kommentit
Kirjoita uusi kommentti