Podcasting

Radiolaatikko on uusi markkinointiin keskittyvä nettiradiosarja

Uusi kotimainen nettiradio-ohjelma Radiolaatikko on lähettänyt kolme ensimmäistä jaksoaan. Viikottaista podcastia toimittaa kauppatieteen opiskelija Hannu Sääskilahti. Erottuakseen muusta kotimaisesta indie -podcast-tarjonnasta Sääskilahti aikoo puhua "elämästä ja periaatteessa ihan kaikesta muusta kuin elektroniikasta".

Ohjelma tarkastelee ajankohtaisia asioita markkinoinnin ja markkinoijan näkökulmasta. Ensimmäiset kolme jaksoa käsittelevät liiketoimintaa, asiakaskokemuksia, kuluttajansuoja-asiaa ja yritystoimintaa. Ohjelma lähetetään suorana lähetyksenä Striimi.net - kanavalla torstaisin kello 20 alkaen ja julkaistaan podcastina.

Sääskilahti on panelistina äänessä myös viikoittaisessa Puhujainkulma - ohjelmassa, jota on eri tekijävoimin julkaistu jo 71 jaksoa kahden vuoden aikana. Sarjaa tähän asti luotsannut Henrik Anttonen vetäytyi viime kuussa podcast-julkaisusta turhautuneena siihen, etteivät hänen Radio Koskisuomi - sateenvarjon alla toimittamansa puhe- ja musiikkiohjelmat löytäneet yleisöjään.

Singstar - pelin mikrofoneista ääntä kahdelle kanavalle

Singstar - karaokepelin mikrofonit USB-mikkinä tuottavat kaksi kanavaa ääntä
Niksi aloittelevalle podcastaajalle, joka ei halua investoida mikseriin tai kalliisiin mikrofoneihin: hanki Singstar -karaokepelin mukana myytävä mikrofonisetti ja kytke se tietokoneesi USB-liittimeen. Toimii sekä Macilla että PC:llä.

Mikrofonityöskentelyn oppii parhaiten tekemällä. Vinkki alkuun pääsemiseksi: ota sormukset pois, etteivät ne aiheuta ilkeitä runkoääniä mikin varteen kilahdellessaan. Aluksi vaikeinta on oppia pitämään mikkiä riittävän lähellä suuta (tämän karaokemikin alahuuli saa miltei koskettaa metalliverkkoa). Jos äänityskaverina vaihtuvat eri henkilöt tai teet esim. haastatteluja, varaa aikaa viiden minuutin mikrofoniharjoittelulle. Se parantaa taatusti äänityksen lopputuloksen laatua ja haastateltavasikin luultavasti ilahtuu oppiessaan uutta.

Singstar - peliä on myyty vuodesta 2004 lähtien ja suomenkielinen Singstar Legendat ilmestyi marraskuussa 2006. Käytettynä setin voi saada parilla kympillä.

Aloita säätämällä tietokoneen ääniasetukset. (Macillä järjestelmäasetukset - ääni - ääni sisään ja Windowsissa Asetukset - Ohjauspaneeli - äänet ja audiolaitteet.) Valitse ääni sisään - lähteeksi valikosta "USBMIC..." (Jollei sitä ole näkyvissä, varmista, että USB-rasia on kunnolla kiinni tai vaihda toiseen USB-liitinpaikkaan).

Järjestelmäasetukset - äänet - ääni sisään

Valitse sama äänilähteeksi myös käyttämäsi äänitysohjelman audio in - asetuksista.

Audacity - Preferences - audio I/O
Jos äänitätte podcastia kahdestaan ja haluatte myös kuuntelun kahdelle, esim. Skype-haastattelun varalta, hanki lisäksi kuulokeliittimeen jakaja, johon saat molempien kuulokkeet kiinni. Oman ensi kokemukseni perusteella Skypessä ei voi yhden puhelinyhteyden päässä olla kahta mikkiä, joten jos teitä on useampi, joudutte käyttämään yhteistä mikrofonia. Kokeilemalla selviää, kumpi toimii. Varaa aikaa testaamiseen ja soita harjoitussoitto kärsivälliselle kaverillesi.

Huomaathan, että jos käytät äänilähteenä muita tietokoneohjelmia, esim. juuri Skypeä, tai vaikkapa Second Lifea, tarvitset tähän erillisen ohjelman, esim. Audio Hijack Pro:n. Katso tässä blogissa aikaisemmin julkaistu Podcastia suunnittelevan muistilista.

Linkkejä:



Radiotyön lehtori: Radiotoimittajan tärkein taito on ideointikyky

Radiotoimittajan tärkein taito on ideointi, muistuttaa radiotyön lehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta.

Tulevaisuudessa yhä harvempi toimittaja pääsee eläkkeelle leikkaamatta audiota, hän ounastelee. Yhä enemmän sähköisten viestimien ammattilaisilta edellytetään sekä TV- että radio-osaamista.

Miltä näyttää digitaalisen radion lähitulevaisuus, entä kannattaako radioaudiota visualisoida ja jos, niin miten? Keskustelu Marko Ala-Fossin kanssa ladattavissa nyt MP3 - tiedostona Tuhat sanaa - podcast-syötteessä: suora linkki mp3-tiedostoon / podcast-tilausosoite http://feeds.feedburner.com/tuhatsanaa

Linkkejä:

Kotimaisessa podcast-sisällöntarjonnassa petraamista




Striimi.netin lähetys

Originally uploaded by tuija

Joukko kotimaisia podcast-julkaisijoita kokoontui tänään Pukkilaan pohtimaan viestintämuodon nykytilaa ja näkymiä. YLE aloitti podcastien julkaisemisen ensimmäisenä valtamediumina Suomessa syksyllä 2005 ja vuonna 2006 käynnistyi varhaisten pioneerien seuraksi useita uusia kotimaisia indie - podcasteja.

USAssa tilattavat ääniohjelmat ovat jo merkittävä populaarikulttuurin muoto, mutta täällä meillä kysyntä ja tarjonta ovat pysyneet suppeina. Sisältö vetoaa joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta teknologiasta ja digimediasta kiinnostuneeseen yleisöön. Mistä löytyisi tarpeeksi kiinnostava julkkis-ohjelmantekijä veturiksi laajoja yleisöjä koukuttamaan? Ja musiikista puheen ollen, miksei Mikseri.netin sisällöistä tehdä podcasteja?

Joukkomme keskusteli aiheesta iltapäivällä Striimi.net - kanavalla lähetetyssä suorassa keskustelussa.

Australialainen viestintäproffa DAB-digiradiosta: meni jo

Sellaisilla kuluttajilla, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita digitaalisista radiolähetyksistä, on jo digitaalinen radio netissä ja MP3 - soittimissaan. Broadcast-digiradiolla ei ole heille mitään lisäarvoa, sanoo joukkotiedotuksen ja viestinnän professori Jock Given Swinburne Universitystä australialaiselle The Age - lehdelle. "He said that, unlike upgrading from analogue to digital television, where there were clear image quality benefits, digital radio didn't add much to the digital audio offerings already freely available on the internet and painlessly portable via MP3 players." (Why digital radio is doomed, via RAIN).

Kotimaisittain radion tulevaisuuden näkymiä kartoittaa marraskuussa Liikenne- ja viestintäministeriölle selvityksen jättänyt Pentti Kemppainen (Ääniradion tulevaisuus – onko se radio?). Vastauksia se ei tarjoa, mutta antaa kuitenkin ajantasaisen asialistan radion digitalisoitumisen ydinkysymyksistä.

DVB-H - formaatin etuja käsittelevässä osuudessa (s. 24-25) minua häiritsevät tosin eräät epätarkkuudet: Kemppainen listaa mobiilitelevisiolähetystekniikan eduiksi asioita, jotka ovat minkä tahansa IP-pohjaisen digiradiolähetyksen kohdalla mahdollisia: "lisäarvokerros", esimerkiksi metatieto ohjelmasisällöstä; kaksisuuntaisuus, joka nimenomaan DVB-H:n kohdalla edellyttää rinnakaista tekniikkaa kuten matkapuhelimen televerkkoa; tai ohjelmien tallennusmahdollisuus, joka riippuu päätelaitteesta eikä lähetysteknologiasta. Muilta osin Kemppaisen katsaus on ansiokas keskustelupuheenvuoro radion tulevaisuudesta. Jos tätä keskustelua jossakin käydään, linkittäkää ihmeessä kommentteihin.

Marita Penttilä esitti tässä blogissa aiemmin tukun kiinnostavia kysymyksiä, joihin lupaan palata tässä blogissa tuonnempana.

Syndicate content