Tuhat sanaa

Three connectors

Originally uploaded by Schulze

Olinda on BBC Radio & Music - yksikön tilaama prototyyppi pöytäradiosta, jolla on sosiaalisen webin ominaisuuksia. Eri värikoodit markkeeraavat ystäviä, joten jo huoneen toisesta päästäkin laitteesta voi nähdä, mitä kanavaa kaveri kuuntelee.

Tavoitteena on saada broadcast-digiradiosta yhtä antoisa kokemus C-sukupolvelle kuin nettiradiot ovat: tehdä kanavien vaihtaminen helpoksi niin että kuuntelukokemuksesta tulee yksilöllinen ja sosiaalinen yhtaikaa.

Laite on modulaarinen, suorastaan legomaisuuteen asti. Toisiinsa kytkettävät eri osat edustavat sosiaalisen webin widgettejä, kertovat Schulze & Webb - toimiston suunnittelijat blogissaan: Olinda, first look

Olindan konsepti rakentuu kahden teknologian varaan: verkko (wifi) ja modulaarisuus, jonka mahdollistaa "rautarajapinta" ("hardware API"). Verkon yli välittyy tieto kavereiden radionkuuntelusta ja moduulit edustavat erilaisia vimpaimia, joita voi napsauttaa mukaan pakettiin, valaisee Olinda-esite, (pdf).

Konsepti herättää miettimään, kauanko pitää odottaa ennenkuin sosiaalisen webin toiminnallisuuksia tullaan näkemään kulutuselektroniikassa laajemminkin ja muistuttaa etäisesti Nabaztagista.

Microsoftin Zune yrittää siihen suuntaan, mutta kovin vähän on Suomeen saakka kantautunut tietoa siitä, onko se onnistunut luomaan tyytyväisiä audioyhteisöjä ympärilleen. Kertokaa, jos tiedätte asiasta enemmän!

Olindan bongasi ensin Marjut (Sosiaalinen pöytäradio).

Tuoreessa Journalistissa on arvauksia ja väittämiä radiosta vuonna 2020. Aihe on kimurantti, enkä ole toimituksen laatiman koosteen kanssa välttämättä yhtä mieltä. Olin yksi neljästä taustatietojen antajasta. Lotta Tuohino kyseli ajatuksiani radion tulevaisuudesta helmikuussa.

Journalistin jutussa Radio 2020 kysytään, onko mikä tahansa audiopötkö radiota ja vastataan, että "radio on sekä viihde- että tiedotusväline" ja että jälkimmäisessä tarvitaan yhä "journalistinen säie", ja "muutakin kuin musiikintoistoa". Kohta ei tyydyttävästi pura kysymystä radion olemuksesta, mutta syy ei ole journalistin toimituksen. Yhtä vaikea on määritellä televisiota. Onko YouTube televisiokanava? Eikö? Entä Ylen uusin aluevaltaus, Medionin, moreTV:n, ja Microsoftin kanssa yhteystyönä kokeiltava netti-tv-boksi sitten?

"Radio itsenäisenä välineenä hajoaa osiksi, mutta sen sisällöt ovat monimuotoisempia kuin koskaan", kirjoittaa Journalisti.

Toiveajattelun puolelle menee ennustus, jonka mukaan "Radiokuunnelmat ja dokumentit elävät renessanssia. Broadcasting-radiossa hieman piiloon jääneet, perinteiset ohjelmamuodot ovat saavutettavissa verkossa, ja henkilökohtaisen radiosoittimensa voi halutessaan ladata täyteen kuunnelmia." Kenties voi, kunhan tekijänoikeuskysymykset saadaan kuntoon, mutta monikohan niin tekee. HD-tasoisessa televisiossa saattaa lopulta olla "parempi kuva". Elämyksellisyyttä ja uppoutumista tavoittelevat yleisömassat hakeutuvat vuonna 2020 radiokuunnelmien sijasta verkon synteettisiin maailmoihin, joissa he voivat olla omien tarinoidensa sankareita ja päähenkilöitä.

Myös rahan liike saattaa yllättää 12 vuodessa. Analogisella radiolla on toistaiseksi kirkas ansaintalogiikka, mutta onko radion osuus mediamainonnasta yhä neljän viiden prosentin tietämissä 12 vuoden kuluttua, kuten jutussa toivotaan? Jos radion määritelmä siihen mennessä kattaa nettiradiokanavat, varmasti. Muuten internet kylla jyrää analogisen radion mediakakun jaossa 2020 mennessä.

Viimeisen väittämän kanssa sen sijaan on helppo olla samaa mieltä: Kysymykseen "Tarvitseeko radio journalisteja?" journalisti vastaa jutussaan: "Entistä enemmän. Vain harva media-alalla työskentelevä pääsee eläkkeelle editoimatta koskaan audiota." Näin sanoo tutkija, YTT ja radiotyön lehtori Marko Ala-Fossi, jota jututin Tuhat sanaa podcast - sarjaaan maaliskuussa.

Vanhaa tuttua ularadiota uhkaa se, että älypuhelimet, iPodit ja muut vermeet ovat coolimpia kuin radio, sanoi YLEn Heikki Hilamaa eilen Musiikkimedian uusjako - seminaarissa. Petter Byholm Bassomediasta vahvisti, että lähtiessään kotoa 18-vuotias ei osta analogista radiovastaanotinta. Ostaako hän sen sijaan nokialaisluurin nettiradiosovelluksineen, huhutun vuokrattavaa musiikkia sisältävän iPodin vaiko jotakin ihan muuta?

Suomalaiset kanavat eivät juhli Nokian softassa, mutta omia saa onneksi lisättyä, tuumasi Tero Lehto arvioidessaan Nokian nettiradion joulukuussa. Makela.info listaa kotimaiset nettiradiot.

Radiotoimittajan tärkein taito on ideointi, muistuttaa radiotyön lehtori, yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Ala-Fossi Tampereen yliopistosta.

Tulevaisuudessa yhä harvempi toimittaja pääsee eläkkeelle leikkaamatta audiota, hän ounastelee. Yhä enemmän sähköisten viestimien ammattilaisilta edellytetään sekä TV- että radio-osaamista.

Miltä näyttää digitaalisen radion lähitulevaisuus, entä kannattaako radioaudiota visualisoida ja jos, niin miten? Keskustelu Marko Ala-Fossin kanssa ladattavissa nyt MP3 - tiedostona Tuhat sanaa - podcast-syötteessä: suora linkki mp3-tiedostoon / podcast-tilausosoite http://feeds.feedburner.com/tuhatsanaa

Linkkejä:

• Marko Ala-Fossi Lehtori, YTT
• Radiofestivaali 2008: Yhdeksättä kertaa järjestettävä Radiofestivaali pidetään 17.-19.4.2008 Tampereen yliopistolla. Radiofestivaali on alan opiskelijoille suunnattu kilpailu, jossa on perinteisesti kolme sarjaa: dokumentti-, kuunnelma- ja minuuttisarja
• Radio Moreenin nettiradiolinkki löytyy sivulta moreeni.uta.fi
• Radio Paradise: SnappRadio is a project of Sun Labs, and was developed by RP listener Paul Lamere
• Guardian.co.uk 12.2.:The end for digital radio - or the start of a listening revolution?
• Marraskuussa tehdyn kyselyn mukaan yli 1,3 miljoonaa suomalaista kuuntelee radiokanavia internetin kautta ainakin joskus
• Taloussanomat 29.2.: NRJ valmis myymään Suomen-radionsa
• LVM: Ääniradion tulevaisuus – onko se radio?, ks. myös
• Podcastaajien keskustelu Pukkilassa (mm. miksi radiotyön opiskelijat eivät tehtaile podcasteja?)
• RAB 20.2. Vuosi 2008 näyttää lupaavalta radiotoimialalla

Sellaisilla kuluttajilla, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita digitaalisista radiolähetyksistä, on jo digitaalinen radio netissä ja MP3 - soittimissaan. Broadcast-digiradiolla ei ole heille mitään lisäarvoa, sanoo joukkotiedotuksen ja viestinnän professori Jock Given Swinburne Universitystä australialaiselle The Age - lehdelle. "He said that, unlike upgrading from analogue to digital television, where there were clear image quality benefits, digital radio didn't add much to the digital audio offerings already freely available on the internet and painlessly portable via MP3 players." (Why digital radio is doomed, via RAIN).

Kotimaisittain radion tulevaisuuden näkymiä kartoittaa marraskuussa Liikenne- ja viestintäministeriölle selvityksen jättänyt Pentti Kemppainen (Ääniradion tulevaisuus – onko se radio?). Vastauksia se ei tarjoa, mutta antaa kuitenkin ajantasaisen asialistan radion digitalisoitumisen ydinkysymyksistä.

DVB-H - formaatin etuja käsittelevässä osuudessa (s. 24-25) minua häiritsevät tosin eräät epätarkkuudet: Kemppainen listaa mobiilitelevisiolähetystekniikan eduiksi asioita, jotka ovat minkä tahansa IP-pohjaisen digiradiolähetyksen kohdalla mahdollisia: "lisäarvokerros", esimerkiksi metatieto ohjelmasisällöstä; kaksisuuntaisuus, joka nimenomaan DVB-H:n kohdalla edellyttää rinnakaista tekniikkaa kuten matkapuhelimen televerkkoa; tai ohjelmien tallennusmahdollisuus, joka riippuu päätelaitteesta eikä lähetysteknologiasta. Muilta osin Kemppaisen katsaus on ansiokas keskustelupuheenvuoro radion tulevaisuudesta. Jos tätä keskustelua jossakin käydään, linkittäkää ihmeessä kommentteihin.

Marita Penttilä esitti tässä blogissa aiemmin tukun kiinnostavia kysymyksiä, joihin lupaan palata tässä blogissa tuonnempana.