Tuhat sanaa

Originally uploaded by tuija

Guardian-lehti kiinnittää huomiota kysymykseen, joka on varmaan käynyt jokaisen aktiivisen nettiverkostoitujan mielessä: mitä profiileille eri verkkopalveluissa tapahtuu niiden haltijan kuoleman jälkeen? (There's life after death if you're online, kiitos linkistä pirkkaaa).

LiveJournalilla on jo toimintamalli. Henkensä heittäneiden profiileihin voidaan merkitä erityinen "poismennyt" - status. Profiili jää edelleen luettavaksi, mutta ilmeisesti kommentointi voidaan kytkeä pois. Pornopitoinen kommenttispämmi vainajan sivulla ei mieltä ylennä.

Artikkelin mukaan LiveJournalilla ei ole kovin vedenpitäviä keinoja varmistaa tilin haltijan todellista tilannetta. Vihjeestä käyvät henkilön kuolemaan viittaavat kommentit epäaktiiviseksi käyneessä profiilissa. Kaverin kuoleman teeskenteleminen olisi karmea keino nettikiusaajan aseena.

MySpacessa on ollut useita julkisuuteen päätyneitä muistoprofiileja. Facebookissa erään Andrew-vainajan seinällä lukee "Andrew has no recent activity".

Kuolemaa odotellessa yhteisöjen pelillisten elementtien joukkoon passaisi mustalla huumorilla toteutettu testamentti-sovellus, jossa henkilö jakaa omaisuutensa kavereilleen. "Ketä kutsun hautajaisiini" ja "tätä musaa haluan hautajaisissani soitettavan" - sovelluksia lie toteutettukin jo.

Kuolemaan ja verkkoidentiteettiin liittyen aiemmin tässä blogissa:

• Rakkaiden muistoille
• Kun minusta aika jättää: muistobotti
• Digitaalinen kodinhoito vie aikaa, mutta palkitsee

Pietarsaari, originally uploaded by tuija.

Väentungoksessa välähdyksenomainen ajatus: kaikki oman elämänsä keskipisteitä. Kaikki me kuusi miljardia. Ei mikään originelli oivallus, mutta melkein fyysinen tuska tajuta oman olemisensa hetkellisyys ajassa ja tilassa. Ihmisen osa, ja kai kaiken kulttuurin liikkeelle paneva voima. Ajankulun liukusäätimellä kartta täyttyy ihmisen tuottamista pysäytyskuvista. Tämäkin hetki talteen.

***

Mikko Paartola on aloittanut 40X40 - projektin Valokuvataide.fissä. Aiemmin dokumentaristi on tutkinut mm. Kuolemaa ja Ulkopuolisuutta.

***

Syntyykö nettiin ikuinen virtuaalimuistolehtokulttuuri, pohtii HS (Kuolema ilmoittaa verkossa (€). Hautausmaat kiehtovat, fyysisiä tai virtuaalisia.

***

Entä arkistot - eivätkö nekin uhmaa kuolemaa uhmatessaan aikaa? Kuolemattomuutta edes taiteelle ja kulttuurille; hengelle, kun ei lihalle.

***

Salaperäisiä kivikasoja tai digitaalista dataa. Sama tavoite kaikessa, jättää merkki, olla merkityksellinen sillä tavalla kuin pystyy ja osaa ja sillä tavalla kuin itselle on väliä.

***

Kaksoisagentti linkittää Livesciencen kolmiosaiseen sarjaan, jossa pohditaan, mitä, jos voisimmekin elää 140-vuotiaiksi tai ikuisesti. Toisessa elämässä - pohdinta jääkin tarpeettomaksi, kun ehdimme tehdä kaiken, mikä tarpeeksi kiinnostaa, jo tässä elämässä?