Tuhat sanaa

Kari A. Hintikka mainitsi tämän blogin elokuun MikroBitin kolumnissaan (Jaikuilen, siis olen nyt) esimerkkinä henkilökohtaisten RSS-syötteiden viljavasta käytöstä verkossa. Myönnetään, fiidit viehättävät ja käytän niitä ristiin innolla. Fiidit ja niistä koostettavat monenkirjavat mashupit tulivat puheeksi myös Sula Pinta - podcastin perjantaina nauhoitetulla bonusraidalla, jossa Hintikan ja Yoen kanssa pohdiskelimme, miten, millaisten toimijoiden ja toiminnallisuuksien voimin 3D netti tulee, ja miltä suunnalta. (Sula Pinta bonusraita: haastattelussa Kari A. Hintikka; MP3 löytyy Internet Archivesta, kesto hulppeat tunti 56 minuuttia).

Keskustelun kuluessa törmättiin tarpeeseen määritellä mashup maallikolle. Ehdotin, että se on kuin suuren perheen jääkaapin ovi: tiettyyn kontekstiin eli tässä tapauksessa perheen elämän organisoimiseen kootut relevantit informaatiot eri lähteistä yhdellä silmäyksellä tsekattavissa. On kakaroiden piirustuksia ja lukujärjestykset, vanhempien menot ja muuta ajankohtaista muistilappua.

Ehkä kehitys jättääkin väliin puolikuolleen idean jääkaappi- tai mikroaaltouuni-tv:stä ja hyppää suoraan keittiön komentokeskukseen, jossa yhdelle näytölle tulostuu reaaliaikaista informaatiota perheenjäsenten mobiililaitteista ja rajattujen käyttäjäryhmien yhteisöllisistä verkkopalveluista kuten koululaisten moodlejen digitaalisista reissuvihkoista tai päiväkotien videoblogifiideistä.

Oikeita totuuksia - blogin Eero Holmila panee ilahtuneena merkille, kuinka RSS-syötteet vahtivat sisältöjä meidän puolestamme juuri niinkuin pitääkin. "Mielestäni sisällön puolesta suomalaisten blogien ehdottomaan eturintamaan kuuluu Pirkka Aunolan Digikko. Harmi kyllä, Digikko oli poikkeuksellien pitkään hiljaa, parisen kuukautta. Normaalissa seurannassa ko. blogi olisi jo aikaa sitten jäänyt oman lukupiirin ulkopuolelle. Rss-seurannassa uusi postaus ilmoitti itse itsestään, vaivattomasti." (Päivityksiä elävästä elämästä - tai siis miten?). Tervetuloa takaisin, Pirkka!