
Tuija Aalto on helsinkiläinen media-alan ammattilainen, joka seuraa digimediaa työkseen ja huvikseen.
Marjutin neuleet - blogi täytti maaliskuussa viisi vuotta. Tammikuussa kirjoittaja teki katsauksen vuoden 2007 tilastoihin: "Blogin pääsivun latausmäärä on pysynyt suunnilleen samana koko vuoden, noin 20 000 sivulatausta per kuukausi eli noin 670 sivulatausta päivässä. Vain yksi kysymys: onko tilastopalvelussa ollut hikka vai minne kaikki katositte marraskuussa, kun sivulatauksia oli hädin tuskin 8 500?"
Suomalainen bloggaaja on kiinnostunut siitä, moniko sivuilla käy, riippumatta siitä, tavoitteleeko verkkojulkaisulleen laajoja yleisöjä tai uusia nettikavereita pohdintojaan peilaamaan. Vuosipäivä tuntuu olevan yleisin tilaisuus kertoa lukijamääristä.
"Ilmeisesti pitäisi asentaa itselleen jokin muistutus, että muistaisi oikeana päivänä julkaista “juhlapostauksen”, pohtii Mari Koistinen (Marikoo: Blogien merkkipäivät ja niiden muistaminen 17.4.2008).
Sami Köykkä Pinseristä havainnoi lokakuussa 2002, että tilastot ovat "viime päivien muoti-ilmiö suomalaisissa blogeissa" (Pinseri.com: Tilastoja 6.10.2002).
Ohessa poimintoja blogeista, joissa seurataan kävijäämääriä säännöllisesti:
Kävijämäärien julkiseen vertailuun on tarjolla uusi Oindex - palvelu niille, jotka voivat lisätä Google Analytics - skriptinpätkän bloginsa sivupohjaan. Ilmoittauduin mukaan mittaukseen, kuten eiliseen puoleenpäivään mennessä oli tehnyt jo 44 muutakin verkkojulkaisua. (Lue lisää Vierityspalkista: Oindex vertailee suomalaisten verkkosivujen kävijämääriä).
Ensimmäinen blogivuosi on kirjoittajalleen tärkeä merkkipäivä ja yksivuotisjuhlapostauksia löytyykin useita:
Kävijämäärien tarkastelu synnyttää monenlaisia tunteita. Lopuksi poimintoja yksityisen oloisista, mutta kuitenkin julkisista blogeista, joiden kirjoittajia kävijämäärät ovat mietityttäneet:
Blogit tulivat Suomessa valtavirtaan syksyllä 2005, jolloin moni valtamedia käynnisteli omia blogejaan ja piti näin asiaa esillä. Moni siis juhlii tänä vuonna bloginsa kolmivuotisia. Tuhat sanaa - blogilla merkkipäivä osuu huomiselle maanantaille.
Blogitutuista Eero Leppänen eli Medis skoolasi Atlantin yllä 21.4. kunniaksi, (kiitos viimeisestä ja hyvää kotimatkaa Kalifornian juttureissusta!) ja Sun äitis tulee bloganneeksi kolme vuotta elokuulla (kiitos haastattelusta sinnekin suuntaan!) ja onnea kaikille blogimerkkipäiviään juhliville. Onko blogin lukijoissa muita tänä vuonna kolme vuotta bloganneita?
Kysymys kaikille blogiensa vuosipäivistä lukua pitäville: miten huomioitte blogin syntymäpäivät tää vuonna?
Maikkarin netin kolumnisti Roman Schatz äimistyi, kun tuttava ilahtuneena kiitteli että kiva kun sinäkin viimein liityit Facebookiin. Joku muu oli hoitanut homman kirjailijan puolesta ja alkanut kerätä kavereita (Fakebook!).
Schatz otti ensin yhteyttä poliisiin, josta ohjattiin kuitenkin ottamaan yhteyttä palvelun tarjoajaan. Facebook poisti väärennetyn profiilin kahden vuorokauden sisällä.
"Toivottavasti tuoreeltaan tukahdutettu identiteettivaltausyritys oli vain harmiton pila," kirjoittaa kolumnisti ja pohtii: "Mutta mitä jos joku skitsofreeninen digirikollinen suunnittelee sairaassa mielessänsä tuhoavansa elämäni kommunikoimalla selkäni takana ystävieni kanssa, lypsämällä salakavalana työhöni liittyvää tai henkilökohtaista arkaluontoista tietoa?"
Schatz käyttää termiä identiteettivaltausyritys. Verkossa toisena henkilönä esiintyminen onkin eri asia kuin identiteettivarkaus, josta kansalaisia on neuvottu suojautumaan niin kauan kuin sähköistä asiointia on ollut. Tietosuojavaltuutetun toimiston vuonna 2005 julkaisema ohjelehtinen "Mikä on identiteettivarkaus" keskittyy neuvomaan, miten estää henkilötunnuksen tai palvelujen käyttäjätunnuksien joutumista vääriin käsiin.
Melkoista vahinkoa voi syntyä myös siitä, että sinuksi tekeytyvä pumppaa ystäväpiiristä arkaluonteista tietoa elämästäsi feikkiprofiilin avulla. Sosiaalinen manipulointi on niin tuloksellista siksi, että emme osaa varautua moiseen. Elämästä tulee hankalaa, jos joka ainoaa tulevaa sähköpostia ja ystäväkutsua pitää epäillä. Verkon ystäväkirjat ovat jo niin arkinen osa viestintää, että oikeasta elämästä ennestään tuttu nimi kytketään mielellään kaveriksi. Harvemmin tulee hetimiten tarkistettua toista, jo todennettua kanavaa pitkin, että kontakti oli aito. Pitäisi ehkä ottaa tavaksi.
Liike-elämän verkostoitumis- ja suosittelemispalvelut kuten LinkedIn perustuvat siihen, että henkilö tiedetään ja maineensa tunnetaan. Ystävien ystävät ovat turvallisia yhteistyökumppaneita, käy logiikka. Näin onkin niin kauan, kunnes verkostossa tulee vastaan heikko lenkki: joku, joka kytkee kontakteja ilman, että on tosielämässä muuten tekemisissä tyypin kanssa.
Varmistatko sinä toista kanavaa pitkin ystäväpyynnön lähettäjän profiilin aitouden? Tuntuisiko sinusta oudolta, jos saisit tarkistuspuhelun vastauksena ystäväpyyntöön? Vai tuntuisiko se tunkeilevalta?
Onko itsellesi sattunut vastaavaa tai tiedätkö tuttavapiiristä jonkun, jonka nimissä on netissä esiinnytty tämän tietämättä?
Helmikuisessa Tuhat sanaa - blogin lukijakyselyssä tiedustelin, mikä Tuhatsanaa - blogissa on huonoa tai mitkä asiat ovat saaneet pohtimaan lukemisen lopettamista. Moni totesi ystävällisesti, että ei ole sellaista harkinnut. Yhtä moni on - joko siksi, että blogi ei erotu riittävästi massasta, tai koska oma aika ei vain riitä.
Aloitetaan kuitenkin siitä, miten kolme vuotta täyttävän digimediablogin lukijayhteisö on alunperin muodostunut.
Kyselyyn vastanneista 45 henkilöstä yhdeksän eli viidennes on aloittanut lukemisen 2005, 15 (33%) 2006 ja 20 (44%) 2007. Vastaajien joukossa oli yksi tänä vuonna lukemisen aloittanut.
28 (64%) löysi blogin seuraamalla jossain muussa blogissa olevaa linkkiä. Kaksi (5%) ryhtyi lukijaksi kaverin suosituksesta, viisi (11%) löysi tänne Blogilistan kautta ja kahdeksan eli vajaa viidennes jollakin muulla tavoin: "Aloin kuunnella Sulapintaa, ja siellä oli linkki." "Olettaisin, että todennäköisin reitti on oma kommenttilaatikkoni tai jonkun muun seuraamani blogin kommenttilaatikko (eli uskoisin bonganneni kommenttisi jossain ja seuranneeni sitä kautta). Toinen mahdollisuus on jossain blogissa ollut linkki (ehkä Marinadissa)." "Flickr"; "Nopola Newsin kävijäseuranta v. 2005"; "tuhatsanaa löysi minut :-)".
Mikäli bloggaa vähänkään tavoitteellisesti - vaikkapa saadakseen uusia alan kontakteja ja luodakseen ympärilleen rikastavan yhteisön, blogin lukijamäärien kehitys kiinnostaa. On hyvä ymmärtää, mikä pitää yleisön kanavalla ja millaiset asiat ärsyttävät ja heittävät väkeä ulos.
Lukemisen lopettamisen syitä löytyy niin kilpailuympäristöstä (tarjontaa on paljon), blogista itsestään (aiheet eivät tunnu itselle hyödyllisiltä tai kirjoittajan tyyli ärsyttää tai esillepano on epämiellyttävä) kuin lukijan omista ajankäytön haasteista.
Joitakin ärsyttää blogin päivitystahdin vaihtelu, esimerkiksi aiemmin aktiivisen blogin julkaisutiheyden harveneminen. RSS-syötteen tarjoaminen antaa kuitenkin joustovaraa: "Päivitystahti on harventunut viime aikoina. Jatkan kuitenkin RSS:n tilausta."
Muita poimintoja vastauksista kysymykseen "Mikä Tuhat sanaa - blogissa on huonoa tai mikä on saanut sinut harkitsemaan lukemisen lopettamista:"
(blogin kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä YLEn uusissa palveluissa)
Tuhat sanaa - blogia lukee monenkirjava joukko eri alojen asiantuntijoita. Journalistien, markkinointiviestijöiden, opettajien ja tekniikan ihmisten lisäksi lukijoiden joukosta löytyy enemmistö muiden alojen väkeä: useampi tutkija; yrittäjä; atk-vastaava; ex-aikuiskasvatus/verkko-opetusprojektilainen, humanististen alan opiskelija; konsultti/projektipäällikkö; konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija; käytettävyys, tekninen asiantuntija; kouluttaja, ennakoija; hyödyntäjä; information management; Kirjasto-tietopalveluala; ICT-koulutus, mutta työskentelen kaupallisella alalla; www-suunnittelija ja tuottaja (graafinen suunnittelu / yhteisösivustot).
Kyselin helmikuussa tämän blogin lukijoilta palautetta blogin kehittämistä varten. Tässä juttusarjassa puran kyselyn satoa.
Vastanneista kaikki kertoivat olevansa aktiivisia sisällöntuottajia verkossa ja sosiaalisen median käyttäjänä vähintään maltillisesti verkostoituneita. Alle puolet julkaisee omaa blogia, vajaa kolmannes valokuvia, neljä vastaajaa podcasteja ja kokonainen viidennes "jotakin muuta". Kyselyn tekijän virhe oli unohtaa jättää avoin kohta, jossa tuosta jostakin muuta olisi voinut kertoa tarkemmin. Toinen virhe, jonka korjasin lennossa ensimmäisenä kyselypäivänä, oli laittaa julkaisen itse - kohtaan yhden vaihtoehdon vastausmekanismi. Muutin asian nopeasti monivaihtoehtoiseksi, mutta en yrittänyt saada uusia vastauksia muutamalta jo vastaamaan ehtineeltä. Lue julkaisutaulukkoa siis varovaisesti, palkkien pitäisi mitä ilmeisimmin olla hivenen korkeampia.
Joillakin vastaajilla oli vaikeuksia valita tarjotuista itseään kuvaava vaihtoehto: "Huomaan tässä, että "Olen itse" -kysymykseen on -- hankalaa vastata. Voin alkaa toimittajaksi, tiedottajaksi tai tutkijaksi. Todennäköisimmin haluan yhdistellä urallani niitä kaikkia ja lisäksi vielä kiinnostaisi verkkopalvelujen konseptointi ja käytettävyyskin. ".
Kyselin aiemmin keväällä tämän blogin lukijoilta palautetta ja ymmärrystä blogin kehittämiseen Tuhat sanaa - blogin lukijakyselyssä. 45 teistä vastasi, kiitos, arvostan vaivannäköänne. Tässä juttusarjassa puran kyselyn satoa. Aloitetaan kommentoimisesta.
Hyvät, ahkerat kommentoijat, jotka tuovat uutta näkökulmaa aiheeseen, ovat bloggaajalle kullan arvoisia. Koska suuri motivaattori itselleni bloggaamiseen on yhdessä oppiminen, ovat laadukkaat kommentit ja rakentava palaute tärkeä palkkio vaivannäöstä. Aktiivisia, näkemyksellisiä, lisäarvoa kokonaisuuteen tuottavia kommentoijia on tämän blogin lukijoissa pieni ydinjoukko, joille suuri kiitos heti alkuun. "Olen joskus miettinyt pitäisikö pitää pää kiinni, että muillakin on tilaa sanoa sanottavansa", virnisti eräs vastaajista, ja hänelle terveiset heti alkuun: Ei pitäisi. Tilaa on.
Koska ahkeria kommentoijia on lukijoista murto-osa, minua kiinnosti kysyä, miksi näin on. Alla lainatut vastaukset koskevat Tuhat sanaa - blogia, mutta verkkosisältöjen käyttäjien motivaatiosta ja toimintatavoista voinee yleistää johtopäätöksiä verkkopalvelujen asiakkaiden käyttäytymisestä ylipäätään.
Kaavio yllä esittää vastausten jakauman kysymykseen kommentoimisesta. Kysymys kuului: Tuhat sanaa - blogin lukijana
Avoin kysymys kuului: Jos et ole koskaan kommentoinut, vaikka aihe olisi kiinnostava, kertoisitko, miksi et? Vastausten perusteella kommentoimatta jättämiseen on kaksi tärkeintä syytä: ujostelu tai ettei lukija kokenut tietävänsä aiheesta tarpeeksi, tai motivaation puute ja viitsimättömyys.
Poimintoja ujostelijoiden vastauksista:
Poimintoja matalasti motivoituneiden vastauksista:
Awstats - seurantatilastojen perusteella Tuhat sanaa - blogissa vieraili helmikuussa 6136 eri kävijää, jotka tekivät yhteensä 26 000 vierailua eli keskimäärin 4.23 vierailua per kävijä. Keskimäärin kävijöitä oli päivässä 896.
Valtaosa (yli 90%) tuli blogiin suoralla osoitteella tai kirjanmerkillä. Hakukone heitti paikalle 6% ja linkki ulkoiselta www-sivulta 2,5%. Ulkoisista sisäänheittosivuista tärkeimmät olivat Blogilistan suosikit - lista ja Vierityspalkki - blogi, jonka kirjoittajajoukkoon kuulun. Blogilistalla Tuhat sanaa - blogilla on tätä kirjoittaessa 115 tilaajaa ja se on Top-listalla sijalla 392.
Julkaisen lisää kyselyn vastauksien satoa lähipäivien kuluessa. Kysely on kuitenkin nyt uudelleen auki joten mikäli joku ei ollut aikaisemmin huomannut tai ehtinyt vastata, sen saa tehdä nytkin. Käsittelen kuitenkin tässä juttusarjassa vain jo tallennettua helmikuun aineistoa.
Kommentteja
1 päivä 4 tuntia sitten
1 päivä 7 tuntia sitten
3 päivää 3 tuntia sitten
3 päivää 21 tuntia sitten
3 päivää 22 tuntia sitten
4 päivää 7 tuntia sitten
4 päivää 7 tuntia sitten
4 päivää 7 tuntia sitten
6 päivää 6 tuntia sitten
6 päivää 15 tuntia sitten